Näkökulma Siuntion kuntalaisaloitteeseen

Alla oleva kommentti-kirjoitus on julkaistu Kirkkonummen Sanomien tuoreimmassa numerossa.

Edellisessä KSn numerossa julkaistiin artikkeli kuntalaisaloitteesta jossa vaaditaan allekirjoittaneen erottamista kunnanhallituksesta (KH) sekä samaan asiaan liittyvästä kantelusta Oikeuskanslerinvirastoon. Yllättyneenä lehden päätöksestä jättää uutisoinnissaan julkaisematta päätoimittajalle antamani asiaan liittyvän kommentin haluan tuoda esille muutaman asian näin jälkikäteen.

Kunnanjohtaja ja hallintopäällikkö ovat kertoneet seikkaperäisesti kunnanvaltuuston kokouksessa viime viikolla miten ja missä järjestyksessä Siuntion kunnan talouden tasapainotusohjelmaa on käsitelty kunnan toimielimissä. Kuuntelemassa olivat valtuuston lisäksi muutama kuntalainen ja havaintoni mukaan neljä median edustajaa. Virkamiesten vahvistus sille, että asiassa on noudatettu sekä lakia että hyvää hallintotapaa ei ilmeisesti kuitenkaan mahdollistanut riittävän vetäviä otsikoita.

Uusimmassa aloitteessa syytetään allekirjoittanutta kuntalaisten edun ja hyvän hallintotavan vastaisesta toiminnasta. Väite pohjautuu käsitykseen, jonka mukaan olisin vaikuttanut valmistelutyöhön ohjausryhmän ja KHn käsittelyiden välillä. Aika harva sopan keittäjistä on ilmeisesti tullut ajatelleeksi, että virheellisen ja valheellisen tiedon levittämisestä aiheutuva varjo ei osu pelkästään allekirjoittaneeseen. Luuleeko joku oikeasti, että kunnanjohtaja Isotupa, hallintopäällikkö Sorvanto ja konsultti Tri Laesterä olisivat sallineet edes yrityksen vaikuttaa valmistelutyöhön ennen KHn kokousta nyökäten kaikessa hiljaisuudessa?

Virheelliset käsitykset johtuvat siitä, että lähetin ryhmämme puolesta ennakkoon kunnanjohtajalle tiedoksi millaisia muutosehdotuksia tulemme esittämään KHn kokouksessa. Ennakkotieto on ollut virkamiesten toive silloin kun käsittelyssä on isompia asiakirjakokonaisuuksia. Näin on toimittu myös mm. talousarvion ja tasekirjan kohdalla. Jokainen saa itse päättää, onko virkamiesten toiveiden huomioiminen hyvää vai huonoa hallintotapaa.

Kantelu on puolestaan saatavissa julkisena asiakirjana Oikeuskanslerinvirastosta nrolla 825/1/2010. Itse löydän siitä viisi valheellista väittämää ja muutaman virheellisen päivämäärän. Niinkin voi tietysti kuluttaa yhteiskunnan resursseja. Asiasta syvemmin kiinnostuneiden kannattaa pyytää samalla kopion liitteestä nro 8 joka antaa vinkkejä surullisen näytelmän taiteellisesta johtajasta.

Kuntalaki määrää yksiselitteisesti KHn tehtäviksi mm. kunnan taloudenhoidosta vastaamisen sekä valtuuston päätösten valmistelun. Talouden tasapainottamisohjelman laadinta liitty sekä kunnan taloudenhoitoon että valtuuston päätösten valmisteluun. KH on toteuttanut sille laissa määrättyä tehtävää kun se on tehnyt ehdotuksensa valtuustolle. Kunnanvaltuusto on yksimielisesti hyväksynyt KHn ehdotuksen 12.4.2010.

Hyvää kesää toivottaen,

Marcus Nordström
valtuutettu ja KHn jäsen

Hei Janne!

Otsikon sanoilla alkaa Oikeuskanslerinvirastoon jätetyn kantelun 825/1/2010 liite numero 8. Liite näyttää erehdyttävästi henkilökohtaiselta saatekirjeeltä.

Kantelijana ei kantelussa kuitenkaan löydy ketään Jannea. Joku Janne on kuitenkin liittynyt ilmeisen tiiviisti kyseisen kantelun laatimiseen, koska hänelle osoitettu kirje on päätynyt sen liitteeksi.

Hassu yhteensattuma; olen saanut Janne Laakkoselta tähän asiaan liittyen julkisen kommentin: “Niin makaa kuin petaa, trevlig sommar kolleega”. Kiitos samoin, tänä kesänä harmittaa eniten hyttyset.

Itse kantelu koskee Siuntion kunnanhallituksen toimintaa talouden tasapainottamisohjelman laatimisprosessissa ja nimeltä mainiten allekirjoittanutta sen osana. Prosessin lainmukaisuutta kunnanjohtaja Isotupa kuvasi erikseen tekemässään esityksessä kunnanvaltuuston kokouksessa, mutta se ei aiheuttanut yhtään mainintaa yhdessäkään mediassa. Myöskään hallintopäällikkö Sorvannon selventävä vastaus kysymykseen pöytäkirjojen sisällöstä ei ole aiheuttanut mainintoja missään.

Kantelun liitteessä numero 8 kunnanhallituksen jäsen Kari Vierinen kuvailee mielipidettään E.L.:n (Eero Laesterän?) tekemän asiakirjan tasosta ja kertoo jonkun M.N.:n (allekirjoittaneen?) korjanneen taulukoita kunnanhallituksen kokouksessa 6.4.2010. Itse kantelun leipätekstissä liitteeseen viitataan väittämällä, että Nordström on kokouksen aikana muuttanut Eero Laesterän “tietokoneohjelmaa omalla koneellaan”. Se mihin kyseinen tulkinta pohjautuu jää mysteeriksi. Ainakaan allekirjoittaneella ei muuten ole ohjelmointiin soveltuvia ohjelmia asennettuna koneellani.

Todellisuudessa olen kokouksen aikana suullisesti huomauttanut, että yhteenvetotaulukon ja erittelyosan luvut koskien omaisuuden myyntiä eivät täsmää keskenään. Toisessa paikassa tulosvaikutus alkaa vuonna 2011 ja toisessa 2012. Sattumoisin olen kunnanhallituksen jäsenenä kiinnostunut myös kunnan taloudenhoidosta ja laskin millä tavalla kyseinen asia vaikuttaa toimenpideohjelman arvioon alijäämän kattamisen ajankohdasta. Ihan vain omalla koneellani omassa tiedostossani omaksi huvikseni. Toimenpideohjelmaa minulla ei ole koskaan ollut hallussani muissa muodoissa kuin pdf-tiedostona ja paperitulosteena.

Kyseinen virhe jäi muuten myös valitettavasti elämään lopulliseen kunnanvaltuuston hyväksymään asiakirjaan. Sinällään harmillista mutta rapatessa roiskuu.

Vieristä on puolestaan todennäköisesti harhautettu kirjeen osalta, vaikka hän itsekin nimittää sitä “liitteeksi”. Niin taikka näin, hän on ainakin allekirjoittanut kuntalaisaloitteen samaan asiaan liittyen. Ei hyvä.

Kari, puhelinumeroni on ollut koko ajan saatavillasi ja mahdolliset näkemykset olisi kannattanut kertoa myös kunnanhallitukselle kun otin asian edellisen kuntalaisaloitteen käsittelyn aikana puheeksi hallituksen kokouksessa. Politikoinnin hoitaa jokainen tyylillään, mutta kunnanhallituksen jäseneltä tällainen ryhdittömyys on varsin surkea suoritus kunnanhallitusta kohtaan.

Aika sitten näyttää tuhlaako OKVn käsittelijä yhteiskunnan resursseja asian tarkempaan käsittelemiseen vai toteaako, että edes asian käsittelyyn ei ole perusteita. Tyypillinen aikajana käsittelyn päättymiseen on kuulema 6-8 kuukautta. Kahdeksan kuukauden päästä elämme muutenkin mielenkiintoisia aikoja, helmikuun loppua vuonna 2011.

Kommunstyrelsen 8/2010

Kommunstyrelsen höll sitt åttonde möte på måndagen. Mötet hade en lång lista med 24 ärenden och tog lite under fem timmar. Andan på mötet var åter igen uppbyggande och man förde en bra diskussion om många ärenden. Nedan några plock av det kanske mest intressanta besluten.

Under uppföljningen av det ekonomiska balanseringsprogrammet konstaterades att man påbörjat verkställandet av en mängd åtgärder och att en del redan är slutförda. Personligen tycker jag att tjänstemännen har kört igång programmet på ett mycket effektivt sätt!

Man godkände även ett förnyat direktiv om intern kontroll. Direktivet är rätt omfattande men håller sig det oaktat på en varken för allmän eller för detaljerad nivå.

Angående de båda motionerna som inlämnades på föregående fullmäktigemöte föreslog kommunstyrelsen enhälligt enligt beredningens förslag. Svaret omnämner på allmän nivå händelseförloppet hur balaseringsprogrammet tillkommit. De mest relevanta sanningarna;

“Styrgruppen slutförde sitt arbete med ekonomiskt balanseringsprogram på sitt möte 4.3.2010. Då behandlades de åtgärder och tidtabellen för dessa som skall ingå i det ekonomiska balanseringsprogrammet.”

“Det ekonomiska balanseringsprogrammet godkändes slutligen på kommunstyrelsens möte 6.4.2010 och skickades till fullmäktige för godkännande.”

“Föredragande i kommunstyrelsen är kommundirektören. Kommunstyrelsen som enligt § 53 i kommunallagen skall bereda de ärenden som behandlas i fullmäktige, är inte bunden till konsultens eller styrgruppens framställning utan den besluter självständigt (på föredragning) om sitt förslag till fullmäktige”.

“Man har på förhand diskuterat med konsulten Eero Laesterä om möjligheten att göra ändringar i förslaget till ekonomiskt balanseringsprogram. Han har godkänt de gjorda ändringarna”.

“Föredragande har på basen av kommunstyrelsens behandling gjort ändringar i ekonomiskt balanseringsprogram som finns i bilaga.”

Angående åtgärden om möjlighet till byte av semesterpeng till ledighet antecknade kommunstyrelsen till kännedom att AKAVA och JHL förstört möjligheten för kommunens anställda. JYTY hade ställt sig positivt till ärendet. Jag kan personligen inte förstå varför folk är medlemmar i fack som förbjuder arbetsgivaren att ge nya fullkomligt frivilliga fördelar till sina medlemmar. Tänker facken faktiskt att medlemmarna är inkompententa att själv avgöra om det gillar semesterpeng eller fritid? Personligen skulle jag i dessa tider dra vissa slutsatser om jag skulle höra till ett sådant fack. Även om det inte är riktigt samma sak så kravstår möjligheten att be om tjänsteledigt under sommaren. I varje fall tills någon facklig beslutsfattare tycker att medlemmar inte skall ha rätt att bestämma heller sådant på eget bevåg.

Kommunstyrelsen föreslår vidare för fullmäktige att man fortsätter de nedsatta priserna på kommunens tomter. Sänkningen föreslås minska från tidigare 20% till 15% förutom på en udda tomt där marknadsläget kräver en annorlunda justering. Detta skulle gälla till årets slut om fullmäktige är med på noterna.

Vidare beslöt kommunstyrelsen principerna för sommararbetsstöd för ungdomar. Man har ett anslag för 7 ungdomar som beviljas i den ordning ansökningarna inkommer. Stöder är 300 eur för en anställning för minst 4 veckor av en kommuninvånare i åldergruppen 15-22 år. Ansökningstiden går ut den 25.6.2010 och stödet beviljas inte inom familjen.

Valtuusto- ja kuntalaisaloitteet tasapainotusohjelmasta

Edellisessä kunnanvaltuuston kokouksessa jätettiin kaksi eri aloitetta liittyen otsikon ja edellisen kirjoitukseni aiheeseen. Valtuustoaloitteen jättivät yhdessä osa Kokoomuksen ja sitoutumattomien valtuutetuista. Valtuustoaloittessa ei ollut yhtään istuvan kunnanhallituksen jäsentä josta voinee vetää tiettyjä johtopäätöksiä. Valtuustossa aloitteen luki ääneen Heikki Kaisla ja sen olivat lisäksi allekirjoittaneet Janne Laakkonen, Merja Rahkola-Toivanen, Kirsi Pesonen, Mikael Westermarck ja varavaltuutettu Rainer Sarviaho.

Toinen, eli kuntalaisaloite löytyy tästä linkistä. Aloitteen jätti valtuustolle Heikki Valtavaara. Itse aloite on päivätty samalle päivälle milloin se jätettiin ja sillä on siitä huolimatta yli 140 nimeä. Jännä yhtälö.

Molemmissa aloitteessa sisältö on kutakuin sama. Kummassakin ihmetyksen aiheena on tasapainottamisohjelmaan tulleet “muutokset”. Alla muutamia sitaatteja ja niihin kommentit.

Talouden tasapainottamisohjelman ohjausryhmä ja Eero Laesterä jättivät “Sopimuksen Siuntion kunnan talouden tasapainottamisesta” yksimielisesti ja sisällöllisesti hyväksyttynä 5.3.2010 kielellisesti stilisoitavaksi.

Ohjausryhmä piti viimeisen kokouksensa torstaina 4.3.2010. Kyseisessä kokouksessa käsiteltiin vain dokumentissa löytyvää toimenpideluetteloa. Hyvä näin, koska kunnanhallituksen asettaman ohjausryhmän tehtävä oli ottaa ennakkoon kantaa erilaisten toimenpiteiden järkevyyteen ja soveltuvuuteen Siuntion kunnan tilanteeseen.

Kyseinen luettelo hyväksyttiin yksimielisesti hyvien keskustelujen jälkeen. Läsnä oli mm. Merja Rakola-Toivanen joka nyt jälkikäteen väittää käsitelleensä koko sopimuksen sisältöä ja vasta perjantaina.

Ohjausryhmä tai Eero Laesterä eivät kumpikaan ole Siuntion kunnan päättäviä elimiä. Molemmat tekivät onnistuneen työn hyvässä yhteisymmärryksessä kunnanhallituksen tehtävänannon mukaisesti. Kielellinen stilisointi ei muuten yleisellä tasolla kuulu tehtävänä kunnanhallitukselle.

6.4.2010 kunnanhallitukselle esitettiin valtuustolle lähetettäväksi tasapainottamisohjelma, joka on monelta oleelliselta osaltaan sisällöllisesti poikkeava..

Kunnanhallitus sai 6.4.2010 kokouksen esityslistan liitteenä ehdotuksen koko dokumentista. Dokumentti oli toimenpidelistaa lukuun ottamatta Eero Laesterän ja virkamiesten hyvän yhteistyön tulos, pohjaesityksenä kunnanhallitukselle. Se mihin verrattuna kyseinen pohjaehdotus on ollut sisällöllisesti poikkeava on minulle mysteeri. Uskoisin, että pöytäkirjaa on tulkittu niin, että kokouksen aikana tehdyt muutokset on tulkittu tehdyn jo ennen kokousta. Näin asia ei suinkaan ole.

Kunnanhallituksen jäsenet tutustuivat luonnollisesti ennakkoon pohjaehdotukseen. Tässä yhteydessä löytyi kirjoitus- tai asiavirheitä, syntyi muutosehdotuksia ja selventäviä lisäysehdotusta. Ne jotka itse ehdotin kokouksessa lähetin myös ennakkoon konsultille ja kunnanjohtajalle tiedoksi, jottei iso määrä ehdotuksia tulisi esille vasta kokouksessa suullisesti. Hieman yllättäenkin sain ennen kokousta konsultin näkemyksen jokaiseen kohtaan.

Kaikki muutosehdotukset dokumenttiin käytiin yksityiskohtaisesti sana sanalta läpi kunnanhallituksen kokouksessa, pois lukien kirjoitusvirheet. Muutosehdotuksia esitti useampi kunnanhallituksen jäsen. Kaikkia ehdotuksia ei suinkaan hyväksytty hallituksen käsittelyssä. Lopuksi kunnanjohtaja päätti ehdottaa, että hän esittää kaikki läpikäydyt ja hyväksytyt muutosehdotukset esittelijän muutosesityksinä. Tämä sopi mainiosti kaikille läsnäolijoille. Ainiin, poistui siinä muuten myös yksi toimenpide. Miksi sitä ei ole mainittu aloitteissa?

.. 6.4.2010 pidetyn kokouksen pöytäkirjan § 79 päätöksen yhteydessä ei ole mitään mainintaa siitä, kuka tai mikä virallinen, kunnan asettama toimielin on muuttanut .. ohjelman sisältöä.

“Esittelijän liitteeseen tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjan liitteessä.” Kunnanhallituksen esittelijä on kunnanjohtaja. Ohjelman muutokset otti nimiinsä kunnanjohtaja kunnanhallituksen keskustelun ja läpikäynnin pohjalta. Kunnanhallitus hyväksyi muutetun ohjelman yksimielisesti ehdotuksenaan kunnanvaltuustolle.

Sisältömuutokset ovat merkittäviä ja ne käyvät ilmi verratessa ohjausryhmän .. asiakirjan sisältöä Siuntion kunnanhallituksen .. käsittelemään .. sisältöön.

Ohjausryhmän asiakirjaksi tulkitaan ilmeisesti 5.3.2010 päivättyä versiota, jonka kansilehdellä lukee kissan kokoisin kirjaimin luonnos ja jonka toisella sivulla tulee ensimmäinen kohta joka on maalattu punaiseksi. Tätä dokumenttia ohjausryhmä ei ole koskaan käsitellyt, joten nimi “ohjausryhmän asiakirja” on aika paljon väitetty. Ymmärtääkseni sovittujen pelisääntöjen valossa tämä keskeneräinen dokumenttiversio pitäisi olla vain prosessiin osallistuneiden virkamiesten ja kuuden luottamushenkilön halussa, koska sitä ei ole koskaan missään käsitelty, hyväksytty tai julkaistu. Kuitenkin Heikki Valtavaara ilmeisesti vertailee kunnanvaltuuston hyväksymää sopimusta tähän versioon. Kunnanhallitus on käsitellyt kunnanhallituksen esityslistan mukana tullutta versiota, joka on virkamiesten yhdessä konsultin kanssa laatima ehdotus.

Kuntalaisaloitteen pohjalta Heikki Valtavaara julisti sanallisesti julkisessa kokouksessa, että aloite koskee itse asiassa allekirjoittaneen luottamusta kunnanhallituksen jäsenenä. Hän ei kuitenkaan kertonut, miksi tätä asiaa ei siinä tapauksessa lukenut aloitteessa?

Tämän sanallisen hyökkäyksen pohjalta Västra Nyland julkaisi ainoana mediana artikkelin niin, että siinä mainitaan suullinen vihjailu ja allekirjoittaneen nimi. Koska juttu oli kaiken lisäksi rakennettu niin, ettei siitä ilmennyt vihjailun olleen aloitteen ulkopuolelta, lähetin vastineena mielipidekirjoituksen joka julkaistiin muutama päivä myöhemmin. Arja Alho on myös myöhemmin ottanut asiaan kantaa blogissaan. Arjan hyvään kirjoitukseen voisi lisätä, että allekirjoittanut ei suinkaan ollut ainoa joka nosti muutoksia keskusteluun kunnanhallituksen kokouksessa. Ne joista herne on mennyt joillain pahiten nenään eivät edes ole allekirjoittaneen keskusteluun nostamia.

Toivotaan, että aloitteiden käsittely mahtuu kunnanhallituksen listalle mahdollisimman nopeasti ja, että kunnanhallitus antaa asiasta lyhyen ja selväsanaisen vastauksen. Parhaimmassa tapauksessa asia ehtisi jopa valtuuston kesäkuun kokoukseen. Sitten jäämmekin odottamaan seuraavaa rakentavaa peliliikettä.

Tutkivan journalismin huippusuoritus?

Kirkkonummen Sanomissa otsikoidaan oikein etusivulla, että “Tasapainotusohjelman muutokset hämmästyttävät Siuntiossa”. Se, ketä muutokset hämmästyttävät jää epäselväksi, koska Kirkkonummen Sanomien tyypilliseen tapaan jutussa ei mainita kirjoittajaa. Kyseessä saattaa olla artikkelissa esiintyvän kolmen entisen kunnanhallituksen jäsenen oma kirjoitus, jollaisia Kirkkonummen Sanomat aiemminkin on julkaissut toimituksellisen materiaalin näköisinä. Toinen vaihtoehto taitaa olla tilaustyö jossa toimittajaakin hävettää niin paljon, ettei halua nimeään näkyviin.

Jos kyseessä on KSn palkkalistoilla olevan toimittajan “oikea artikkeli”, niin on kyllä pitkään aikaan heikoin suoritus toimittajalta. Yhdellä puhelulla kenelle tahansa kolmelletoista asiaa kunnanhallituksessa käsitelleelle henkilölle olisi saanut vastaukseen kysymykseen, joka hämmästyttää etusivun otsikon arvoisesti. Ei artikkelissä ollut tarkoituskaan selvittää itse asiaa, ainoastaan heittää varjoa nykyisen kunnanhallituksen ylle. Laadukasta toimintaa mainoslehdeltä!

Janne Laakkonen, jota asia näin jälkikäteen naurattaa ja Merja Rahkola-Toivanen, jota muutosten määrä yllätti, ovat varmasti saaneet muutokset tietoonsa Kokoomuksen kunnanhallituksen jäseniltä Anna Paasikiveltä, Mari Lovénilta ja Arto Penttiseltä jo ennen kunnanvaltuuston kokousta. Mikael Westermarck on saanut muutokset tietoonsa Kari Vieriseltä. Edellyttäen siis, että Jannea, Merjaa ja Mikaelia on kiinnostanut asian käsittely kunnanhallituksessa. Vastuuntuntoisina kunnanvaltuuston jäseninähän he ovat hyväksyneet sopimuksen valtuuston käsittelyssä tarkan perehtymisen jälkeen?

Kunnanhallitus on käsitellyt tekstiä kappale kappaleelta ja tehnyt siihen muutoksia, lisäyksiä ja korjauksia teknisesti, substanssin osalta ja aikataulujen osalta. Toisaalta Merja Rahkola-Toivasen väite, että se versio “loppuraportista” jota kunnanhallitus käsitteli olisi ollut ohjausryhmän 4.3.2010 läpikäymä on täysin virheellinen. Ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa kävimme läpi videotykin heijasteena Excel-kuvaa toimenpidelistasta ja toimenpiteisiin arvoidut vaikuttavuudet. Asiakirja tuli ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan ohjausryhmän ja kunnanhallituksen jäsenille ohjausryhmän kokouksen jälkeen. Asiakirja on muuten sitten ihan vain huomiona “sopimus talouden tasapainottamiseksi” eikä “loppuraportti”, tai niin kuin Westermarck oli olettanut, “riippumattoman tahon tekemä kunnan talouteen liittyvä selvitystyö”.

Muutoksia, sisältäen korjaukset ja lisäykset, tehtiin kunnanhallituksen kokouksessa yli neljäkymmentä. Itse lähetin näistä ison läjän Eerolle ja kunnanjohtajalle jo ennen hallituksen käsittelyä kommentoitavaksi. 35:een kohtaan ja korjaukseen sain OKn ja yhteen kohtaan kommentin, että sitä ei kannattaa poistaa, koska kaikkien on ymmärrettävä, että viranhaltijoihin kohdistuva kitinä ei ole (läheskään) aina oikeutettua vaan yleisimmin kiukuttelua ja oman itsensä korostamista. Tulkitkoon jokainen sen miten itse haluaa. Kyseinen kohta muotoiltiin toisella tavalla kunnanhallituksessa, mutta se pidettiin mukana sopimuksessa.

Jos joku on huolestunut eri versioiden sisällöstä, niin ei tarvitse mennä edes kunnantalolle hakemaan niitä. Pyytämällä jokainen pyytäjä saa sähköpostilla pdf-version joissa kaupanpäällisenä myös omat merkintäni molemmissa asiakirjoissa (skannattuja). Siellä on peräti pari merkintää, joista sittemmin päätin olla ehdottamatta korjausta.

Kunnanhallitus valmistelee ja esittää asioita päätettäväksi kunnanvaltuustolle. Ohjausryhmä toimi kunnanhallituksen alaisuudessa ja valmisteli ohjelmaa Eero Laesterän koordinoimana kunnanhallitukselle. Eeron panos oli kaiken a ja o, ilman sitä ohjelma ei olisi valmistunut tässä aikataulussa, tuskin olisi laadultaan ja analyysitasoltaan lähellekään näin kattava eikä kunnan johtavat virkamiehet olisi tehnyt juuri muuta kuin tätä ohjelmaa koko kevään.

Eero Laesterä ei kuitenkaan päätä Siuntion kunnan talouden tasapainottamis-sopimuksen sisältöä pohjaehdotuksena kunnanvaltuustolle. Yli 99% sen sisällöstä on suoraan hänen käsialaansa ja lähes kaikilla muutoksilla hänen ennakkohyväksyntänsä, kohteliaisuudesta kysyttynä.

Vielä lyhyesti ne kohdat jotka nyt erityisesti pännivät kunnan kuumimpia puhelimia omaavia valtuutettuja:

“Työn tekemisen haastavuutta kuvaa hyvin se, että kunnan arkistointi on hoidettu vähintäänkin epätyydyttävästi.”

“Työn haastavuutta kuvaa hyvin se, että kunnan arkistointi on ollut epätyydyttävästi resursoitu.”

Eero ei tietääkseni tehnyt projektin aikana analyysiä kunnan arkistoinnin resursseista menneisyydessä, vaan näki nykytilanteen. Aikaisemmilta päättäjiltä oli ryhdikästä nostaa rehellisesti mukaan arkistoinnin resurssointi, joka on ollut heidän vastuullaan sen sijaan, että olisi jättänyt saman sisällön viittauksella virkamiesten toimintaan?

“.. tulo/meno-tasapaino-ongelmissa, joka on alkanut oieta vuonna 2009.”

“.. tulo/meno-tasapaino-ongelmissa, joka on osin alkanut oieta vuodesta 2008 alkaen aiemmin tehtyjen rakennemuutosten ansiosta.”

Tähän kohtaan meidän talousnerot olivat sitten siteeranneet tarkastuslautakunnan arviointikertomuksta vuoden 2008 osalta, jossa todetaan, ettei tilinpäätös (koskien vuotta 2008) osoita rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia.

Rakenteelliset muutokset on tehty aiemmin kuin vuonna 2008. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon uuden sairaanhoitajan tehtävän perustaminen jonka perusteella kunta on pystynyt vähentämään merkittävästi tiettyjen potilaiden määrän erikoissairaanhoidon paikoilla. Ehkä tuo hokkus-pokkus -ajattelu jonka mukaan rakenteelliset muutokset näkyisivät heti kunnallisessa toiminnassa nettopositiivisinä kertoo jotain siitä ymmärryksen laajuudesta?

Alla syy jonka takia tekstiin korjattiin 2008. Vuosikate mittaa tulojen ja menojen erotusta. Kääntyikö käyrä vuonna 2009 vai aiemmin?

Taas pitää lainata Eeroa; ehkä kunnan tilanne on kuitenkin niin hyvä, että se tekee mahdolliseksi perinteisen politikoinnin ja oman pätevyyden osoittamisen yli todellisen yhteisen hyvän. Näköjään.

Kuntaliitosten vaikutus toimintamenoihin

Innostuneena liitoshysterian ympärillä käytävästä juupas eipäs -leikistä kävin tuossa vapun aikana huvin vuoksi läpi kuntien talouslukuja. Aikaisemmin on tehty kattavia tutkimuksia aiheen ympärillä. Paljon on kuitenkin muuttunut sitten vuosituhanteen vaihteen kuntien toiminnassa ja tilanteessa. Näinpä kasasin yksinkertaistetun tilaston tuoreempien liitosten taloudellisesta vaikutuksesta. Tarkastelujakso on lyhyt, menetelmä yksinkertaistettu mutta tulos suuntaa antava.

Alla oleva käppyrä kuvaa lähes samaa asiaa kuin inspiraation lähteen kuvat 16 sivulla 51 ja 11 sivulla 47. Toimintamenot per capita on karu ja yleistävä suhdeluku mutta kuvaa toisaalta kiistatta koko kunnan toiminnan kustannusrakennetta. Kun sitä käyttää niin, että seurataan sen prosentuaalista muuttumista niin ollaan mielestäni lähellä toiminnan tehokkuuden kehityksen mittaamista.

Alla on tasattu eri kuntaryhmien kulut vuoden 2007 tasolle. Huomiotavaa siis, että kuntien yhdistymisen ensimmäinen yhteinen toimintavuosi on asettanut vertailukohdan. Näin ne kertaluonteiset kustannukset jotka realisoituvat ensimmäisenä toimintavuotena ei vääristä vertailua. Käyrät kuvaavat siis toiminnan kustannusten kehittymistä tasavertaisesta lähtökohdasta.

Vuonna 2007 tapahtui läjä liitoksia, joista neljän liitoksen olosuhteet olivat joten kuten lähellä Siuntio-Kirkkonummi tai Siuntio-Lohja tapauksia. Nämä on kasattu ryhmäksi viiteliitokset. Kaikista ryhmistä on poistettu sellaiset kunnat joiden kohdalla on tapahtunut uusi toimintaan vaikuttava muutos vuoden 2007 jälkeen; uusi liitos tai yhteistoiminta-alueen perustaminen. Lisäksi vertailusta puutuvat ne kunnat joiden vuoden 2009 toimintamenoja piilotetaan aktiivisesti kuntalaisilta tilintarkastuksen ajaksi (jätetään tilinpäätös julkaisematta kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen eikä mainita pöytäkirjoissa toimintamenojen kehityksestä mitään). Lisään nämä joskus tulevaisuudessa kun tilinpäätöstiedot on saatavilla.

Käppyrässä on faktisia prosentteja tärkeämpää huomata kehitysten erot. Käyrät näyttäisivät erkanevan toisistaan, aivan vastaavalla tavalla kuin aiemmissa tieteellisemmissä tutkimuksissa.

(Selvyyden vuoksi siis, prosentti kuvaa toimintamenot per capita suhdeluvun prosentuaalista muutosta eikä toimintamenojen muutosta, eli se on asukasmäärän muutoksista “puhdistettu”.)

Kunnanvaltuusto 3/09 – Toimenpideohjelma

Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi viime maanantaina keskustelun jälkeen kunnanhallituksen ehdotuksen Siuntion kunnan talouden tasapainottamisohjelmaksi. Keskustelun aikana ehdotettiin, että ohjelman toteutumista seurataan tarkasti ja säännöllisesti. Valtuusto hyväkysyi yksimielisesti kompromissin jonka mukaan ohjelman seuraamisesta tulee pysyvä pykälä valtuuston esityslistalle. Ko. pykälän alla käytävän yleiskatsauksen lisäksi annetaan tarkempi selonteko vuosikolmanneksittain.

Toisesta keskustelun aikana tehdystä ehdotuksesta äänestettiin. Vihreiden valtuustoryhmä esitti, että sopimuksen viimeinen sivu “Konsultin saatesanat” poistetaan sopimuksesta ja jätetään erilliseksi dokumentiksi joka kuvaa sopimuksen laatimisprosessia. Samasta asiasta oli käyty keskustelua (ja äänestys) myös kunnanhallituksessa.

Äänin 15-8 (4 tyhjää) valtuusto halusi sisälyttää sivun lopulliseen sopimukseen. Vaikka asia on mielestäni varsin merkityksetön niin sivu ei sinällään kuulu sopimukseen. Sopimuksessa sovitaan toimenpiteistä joilla täytetään Kuntalain asettaman velvoite kattaa syntynyt alijäämä. Kuntalaki ei sen sijaan määrää tasapainottamisohjelman muotoa tai sisältöä oikeastaan miltään osin. Kun asiakirjan otsikko on sopimus niin koen itse, ettei sopimuksen kirjoittajan laatimisprosessin yhteenveto tyypillisesti kuulu lopulliseen tekstiin. Merkitystä sillä ei toisaalta tässä sopimuksessa taida olla poislukien, että valtiovarainministeriön asiantuntija saattaa hymyillä kun hän käsittelee Siuntion kunnan mahdollisen harkinnanvaraisen tuen avustushakemusta muutaman vuoden päästä.

Ryhmäpuheenvuorot asian ympärillä olivat suhteellisen asiallisia pl. Siuntion Sitoutumattomien “ruotsinkielisen alajaoston” tyypillistä oksennusta. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun Mikael Westermarck sylkee ympärilleen tai tarkennettuna RKPn päälle ja sen jälkeen Kari Vierinen pitää siivotun ja diplomaattisemman puheen suomeksi. Suurin osa on jo niin tottuneita Mikaelin puheiden tasoon, ettei valtuutetut jaksa provosoitua. Näin kävi myös maanantaina.

Tänään kuitenkin nimimerkki Siuntion Sitoutumattomat, tulkintani mukaan Mikael Westermarck, on julkaissut mielipidekirjoituksen Länsi-Uusimaa lehdessä. Sikäli kun tiedän, että sitoutumattomien edustajia käy lukemassa tätä blogia niin nyt on oivallinen tilaisuus ottaa etäisyyttä kirjoitukseen. Rohkeasti kommentteja tähän kirjoitukseen jos on eri mieltä kursiivisen tekstin otteiden kanssa. Alla pahimmat kohdat lyhyillä kommenteilla.

“Esitetty Siuntion kunnan tasapainotusohjelma on hyvä, koska se noudattaa edellisen hallituksen jo käyttöön otettuja ja menestyksellisesti läpi viemiä toimenpiteitä.”

Toimenpiteet 4, 9, 12 ja 33 ovat verojen lisäksi sellaisia joista on keskusteltu aiemmin. Yhtään näistä ei viety menestyksellä läpi edellisen hallituksen aikana.

“Nyt olisi ensiksi palautettava usko siihen, että muidenkin tahojen kun Ruotsalaisen kansanpuolueen ja sen jäsenen valtuuston puheenjohtajan Rabbe Dahlqvistin ja vihreiden suulla esittämät talouden parannusehdotukset saavat heiltä tukea.”

Talouden tasapainottamisen toimenpidelista mainitussa sopimuksessa sisältää 37 toimenpidettä. Nämä toimenpiteet on kasattu konsultin, virkamiesten ja ohjausryhmän aloitteesta, käsitelty kunnanhallituksessa ja hyväksytty kunnanvaltuustossa. Molemmissa ohjausryhmissä on istunut mainittua (mielestäni järjenvastaista) ryhmittelyä noudattaen 3 muun ryhmän edustajaa, 2 rkpläistä ja 1 vihreä. Molemmissa kunnanhallitukissa on istunut 6 muun ryhmän edustajaa, 4 rkpläistä ja 1 vihreä. Kunnanvaltuustossa istuu 15 muun ryhmän edustajaa, 9 rkpläistä ja 3 vihreää. Kaikki edustajat kaikissa elimissä ovat saaneet ehdottaa toimenpiteitä eikä yhdestäkään toimenpiteestä ole äänestetty prosessin aikana. Nimimerkin takana oleva henkilö voi huoletta uskoa siihen, että toimenpideohjelman jokaiseen toimenpiteeseen löytyy (myös) RKPn tuki.

“Tasapainotusohjelman sivulla 22 on esitetty asiallisia parannuskohteita toteutettavaksi vuosina 2010-13.”

Luetun ymmärtäminen on vaikea laji. Sivulla 22 on listattu esimerkinomaisesti toimenpiteitä joiden pohjalta on laadittu sivujen 28 – 35 toimenpideluettelo Siuntion kunnalle vuosille 2010-13.

“Me emme tue sellaisten yleisluontoisten makrosopimusten solmimista, jossa kaikki asiat laakista pistetään kuntoon.”

“Hämmästykseksemme toteamme, että vuoden 2010 kohdalla ei aiota toteuttaa juuri mitään vaikka vuodesta on 70 prosenttia eli 8,5 kuukautta jäljellä.”

Toimenpideohjelmassa arvoidaan toimenpiteiden vaikuttavuus eri vuosina. Tämä asia yritettiin kertoa myös kunnanvaltuuston kokouksessa. Jos käy läpi listaa niin voidaan todeta, että 15 toimenpidettä (toimenpiteet 8, 10, 11, 13, 15, 16, 20, 21, 22, 23, 26, 27, 33, 35, 37 edellisen kirjoituksen numeroinnilla) näyttäisi nopealla tarkastelulla sellaisilta joiden toimeenpanoa ei välttämättä aloiteta vuonna 2010. Loput 22 olisi syytä panna toimeen pääosin tämän vuoden aikana jotta vaikuttavuus noudattaisi ohjelmassa esitettyä täysimääräistä vaikutusta vuodelle 2011.

“Tämä on hälyttävää emmekä voi hyväksyä, että parannusten käynnistäminen lykkääntyy taas kerran Ruotsalaisen kansanpuolueen kätilöimänä.”

Hieno homma. Koitin etsiä poikkeavia ehdotuksia kunnanhallituksen pöytäkirjasta ja kunnanvaltuuston kokouksen muistiinpanoista. Kummastakaan en sellaisia löytänyt. Tämä on sitä samaa rutinaa ja itkua jota olemme tottuneet kuulemaan Mikael Westermarckin suusta. Konsultin sanoin, voisi olettaa, että yhteisö loppujen lopuksi toimisi yhteen suuntaan eikä reagoisi tilanteeseen hajottavasti.

RKP ei ole yksin kätilöinyt yhtään mitään tässä asiassa. Kätilöinnissä avainasemassa ovat olleet konsultti Eero Laesterä, virkamiehet ja ohjausryhmä. He ovat pyrkineet olemaan realisteja laatisessaan arviot siitä milloin toimenpiteiltä on odotettavissa vaikuttavuutta. Sen jälkeen kunnanhallitus on nopeuttanut muutamien toimenpiteiden aikataulua siirtämällä vaikutuksia jo tälle vuodelle. Hyvä niin.

Siuntion sitoutumattomien olisi hyvä lukea saatesanat uudestaan: ehkä kunnan tilanne on kuitenkin niin hyvä, että se tekee mahdolliseksi perinteisen politikoinnin ja oman pätevyyden osoittamisen yli todellisen yhteisen hyvän – Siuntio tarvitsee yhteen suuntaan juoksemista, ei ristivetoa! Omasta mielestäni tilanne ei todellakaan ole niin hyvä eikä nimimerkin takana kirjoittava Westermarck osoita yllä olevalla kommentilla minkäänlaista pätevyyttä, päinvastoin.

“Ruotsalainen kansanpuolue voisi nyt yrittää palauttaa uskon heidän todelliseen poliittiseen tahtoonsa koskien Siuntion itsenäisyyden ylläpitämiseen ja talouden elvyttämiseen, poistamalla ne ylimääräiset ei lakiin sidotut kustannukset, jotka heidän aloitteesta vuonna 2009 vietiin läpi, tyylillä lisää bensaa, Svartbäck palaa.”

Voi herran jestas sentään. Jos sitoutumattomilla on hyviä ehdotuksia niin ne kannattaa esittää ennemmin kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston kokouksessa kuin Länsi-Uusimaa lehdessä.

Yritän arvata mitä yllä halutaan sanoa. Todennäköisesti yllä oleva viittaa kotihoidon kuntalisän käyttöönottoon vaikka RKP ei ole sitä ajanut läpi. Aloite asiasta tehtiin yhteistyönä RKPn, Vihreiden, Kokoomuksen ja SDPn valtuutettujen toimesta. Ainoa valtuustoryhmä jonka yksikään jäsen ei asiaa kannattanut missään vaiheessa oli Siuntion Sitoutumattomat. Se miten asia liittyy Svartbäckiin on minulle suuren suuri mysteeri.

Kuntalisän vaikutusta tullaan tarkastelemaan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti: “Kunnanhallituksessa kuntalisää tarkastellaan uudelleen huhtikuun lopussa, jotta voidaan arvioida kuntalisän tehokkuutta mm. päivähoitojonojen purkajana.” Kunnanhallituksella on enää yksi kokous mainitussa aikataulussa ensi maanantaina. Toivottavasti valmistelussa on ehditty kaivamaan tähän liittyvät avainluvut kokoukseen.

“Tämän jälkeen olemme valmiit taas kerran yrittämään suurempaa yhteistyötä Ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa..”

Siuntion sitoutumattomissa on ollut koko valtuustokauden kyvykkäitä jäseniä joiden kanssa yhteistyössä, keskustelemisessa tai toisen mielipiteen kunnoittamisessa ei ole ollut moitteen sijaa. Tämä kommentti kuulostaa yhden jäsenen kirjoittamalta joten odotan innolla viestejä josko koko Siuntion sitoutumattomat yhtenä ryhmänä asettaa ehtoja tulevalle yhteistyölle? Harvinaisen ikävää jos näin on.

“.. mutta kuten jo alussa totesimme, tuemme nyt jo erillisiä yksittäisiä talouden parannus ehdotuksia!”

Ette tue. Te tuette kunnanvaltuuston pöytäkirjan mukaisesti Sopimusta Siuntion kunnan talouden tasapainottamiseksi ja olette kunnanvaltuuston jäseninä tehneet siitä kunnanhallituksen toimintaa ohjaavan ja sitovan asiankirjan.

Balanseringsprogram för Sjundeås ekonomi

Eftersom Västra Nyland idag har publicerat de flesta åtgärder som inkluderats i balanseringsprogrammet för Sjundeås ekonomi så är det uppenbart att även bilagan från protokollet (vars i frågavarande paragraf justerades redan på mötet) har blivit offentlig. Nedan är en sammanfattning av de åtgärder till vilka man knutit ett penningvärde.

Listan omfattar alltså inte alla åtgärder; en del har man ansett att inte kan värdesättas konkret, även om man också förbinder sig till att genomföra de åtgärderna. Behandlingen fortsätter så att kommunfullmäktige behandlar ärendet inkommande måndag.

***

Alla myös suomenkielinen versio. Kunnanhallituksen pöytäkirjan ko. pykälä vahvistettiin jo kokouksessa ja myös lehdistö on ilmeisesti saanut materiaalin käyttöönsä eilen. Näin ollen tieto on tässä vaiheessa ilmeisen julkista.

Mukana ovat siis ainoastaan ne toimenpiteet joihin on liitetty suoraan rahallinen arvo tietylle vuodelle. Näiden lisäksi ohjelmassa on joukko muitakin toimenpiteitä joihin kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuuston sitoutuvan.

***

(teur)		Verkan / år
		2010	2011	2012	2013	2014
Allmänna åtgärder totalt		35,1	313,2	408,2	408,2	408,2
1)	minskning av anslag för externa experter	25,1	50,2	50,2	50,2	50,2
2)	minskning av tidningsbeställningar		3	3	3	3
3)	minskning av annonsering		30	30	30	30
4)	möjlighet att ta ut semesterpengar som ledig tid	10	20	20	20	20
5)	nytt tillvägagångssätt vid besättande av existerande tjänster och befattningar		10	10	10	10
6)	förkortande av budgeteringsprocessen		5	5	5	5
7)	centralisering av alla anskaffningar		60	60	60	60
8)	nya rutter för kollektivtrafiken			10	10	10
9)	omstrukturering av kommunens lån		10	10	10	10
10)	omstrukturering av stödfunktioner		30	60	60	60
11)	nya målsättningar för städningsfunktionen			5	5	5
12)	effektivering av matservicen		30	30	30	30
13)	övergång till elektronisk mötesdistribution		5	10	10	10
14)	omstrukturering av nämnderna		20	20	20	20
15)	ny uppdelning av uppgifter och ny praxis inom fakturering, bokföring och förvaltning		40	80	80	80
16)	ny telefonlösning			5	5	5
Bildningssektorn totalt		31	46	51	61	61
17)	skolornas stödpersonal på sommaren	26	26	26	26	26
18)	avgifter för använding av utrymmen för över 18-åringar	5	10	15	15	15
19)	färre kategorier för dagvårdsavgifter		10	10	10	10
20)	ändring av systemet för verksamhetsbidrag				10	10
Grundtryggheten (LOST) totalt						130
21)	omstrukturering av åldringsvården					80
22)	minskning av förmän					50
Tekniska väsendet totalt		10	35	61	121	121
23)	förhöjning av avgifter			3	3	3
24)	sänkning av gränsen för åtgärdstillstånd	2,5	5	5	5	5
25)	justering av hyror		5	5	5	5
26)	slutgranskning av alla beviljade lov			3	3	3
27)	granskning och uppdatering av alla fastigheter i kommunen		-10	10	70	70
28)	underhåll av allmänna områden		5	5	5	5
29)	underhåll av idrottsanläggningar		5	5	5	5
30)	förkortning av tiden för vägbelysning	5	5	5	5	5
31)	sänkning av uppvärming med en grad	2,5	5	5	5	5
32)	minskning av stöd för privata vägar		15	15	15	15
Verksamhetsbidrag totalt		76,1	394,2	520,2	590,2	720,2
Försäljning av egendom				337,0	589,7	856,3
33)	resultatverkan			337,0	589,7	856,3
Fastighetsskatter totalt			18,3	18,3	243,8	243,8
34)	övriga fastigheter 1,0 -> 1,1%		18,3	18,3	18,3	18,3
35)	allmän 1,2 -> 1,28%, stadigvarande 0,5 -> 0,63%, övriga 1,1 -> 1,23%				225,5	225,5
Kommunalskatteintäkter total			527,5	527,5	527,5	1 055,0
36)	procenten 20,5 -> 21 %		527,5	527,5	527,5	527,5
37)	procenten 21,0 -> 21,5 %					527,5
Resultatverkan totalt		76,1	940,0	1 403,0	1 951,2	2 875,3
Kumulativt 2010 ->		76,1	1 016,1	2 419,1	4 370,3	7 245,6

 
Ja sama suomeksi:
 

(teur)		Vaikutus / vuosi
		2010	2011	2012	2013	2014
Yleiset toimenpiteet yht.		35,1	313,2	408,2	408,2	408,2
1)	asiantuntijarahojen vähentäminen	25,1	50,2	50,2	50,2	50,2
2)	lehtitilausten vähentäminen		3	3	3	3
3)	ilmoituskustannusten alentaminen		30	30	30	30
4)	lomarahojen vaihto vapaaksi (vapaa-ehtoinen)	10	20	20	20	20
5)	avoimien virkojen ja toimien täyttömenettelyn uusiminen		10	10	10	10
6)	talousarvion laatimisen prosessin lyhentäminen		5	5	5	5
7)	hankintojen keskittäminen		60	60	60	60
8)	uudet joukkoliikenteen reitit			10	10	10
9)	kunnan lainojen yhdistäminen		10	10	10	10
10)	tukipalveluiden uudelleen järjestäminen		30	60	60	60
11)	uusi mitoitus siivoukselle			5	5	5
12)	ruokapalvelun tehostaminen		30	30	30	30
13)	sähköinen jakelu ja paperittomat kokoukset		5	10	10	10
14)	lautakuntien uudelleen järjestäminen		20	20	20	20
15)	tehtävien uudelleen jakaminen ja käytäntöjen uusiminen laskutuksessa, kirjanpidossa ja hallinnossa		40	80	80	80
16)	uusi puhelinjärjestely			5	5	5
Sivistystoimi yht.		31	46	51	61	61
17)	koulujen tukihenkilöstön työ (tai -aika) kesällä	26	26	26	26	26
18)	yli 18-v. tilojen käyttö maksulliseksi	5	10	15	15	15
19)	päivähoidon maksuluokkien vähentäminen		10	10	10	10
20)	toiminta-avustuksille uusi järjestelmä				10	10
Perusturva (LOST) yht.						130
21)	vanhuspalveluiden rakennemuutos					80
22)	esimiesten (päällekkäisyyden) vähentäminen					50
Tekninen toimi yht.		10	35	61	121	121
23)	asiointimaksujen korotus			3	3	3
24)	ilmoituslupa -käytännön alarajan alentaminen	2,5	5	5	5	5
25)	vuokrien tarkistaminen		5	5	5	5
26)	lopputarkastus kaikkiin myönnettyihin lupiin			3	3	3
27)	kiinteistökannan läpikäynti ja päivittäminen kunnan alueella		-10	10	70	70
28)	yleisten alueiden kunnossapito		5	5	5	5
29)	liikuntapaikkojen kunnossapito		5	5	5	5
30)	teiden valaistuksen ajan lyhentäminen	5	5	5	5	5
31)	lämmitystason alentaminen yhdellä asteella	2,5	5	5	5	5
32)	yksityisten teiden avustusten pienentäminen		15	15	15	15
Toimintakate yht.		76,1	394,2	520,2	590,2	720,2
Omaisuuden myynti				337,0	589,7	856,3
33)	tulosvaikutus			337,0	589,7	856,3
Kiinteistöverot yht.			18,3	18,3	243,8	243,8
34)	muut asuinrakennukset 1,0 -> 1,1%		18,3	18,3	18,3	18,3
35)	yleinen 1,2 -> 1,28%, vakituinen 0,5 -> 0,63%, muut 1,1 -> 1,23%				225,5	225,5
Kunnallisvero yht.			527,5	527,5	527,5	1 055,0
36)	veroprosentti 20,5 -> 21 %		527,5	527,5	527,5	527,5
37)	veroprosentti 21,0 -> 21,5 %					527,5
Tulosvaikutus yht.		76,1	940,0	1 403,0	1 951,2	2 875,3
Kumulatiivinen 2010 ->		76,1	1 016,1	2 419,1	4 370,3	7 245,6

KH 4/10 – Tilinpäätös

Eilen illalla pidimme noin nelituntisen kunnanhallituksen kokouksen. Kokouksen isoimmat yksittäiset asiat olivat tilinpäätös vuodelle 2009 ja talouden tasapainottamisohjelman aikataulu. Kokous kulki hyvässä hengessä ja pääsimme yksimielisesti eteenpäin tärkempien pykäläien osalta.

***

Hallitus allekirjoitti ja hyväksyi omalta osaltaan tasekirjan vuodelle 2009. Kirjaan tehtiin muutamia teknisluonteisia korjauksia ja tarkennuksia. Yleisesti voidaan sanoa tuloksen olleen olosuhteet huomioon ottaen loistava. Tilivuoden tulos oli 620 teur ylijäämäinen ja ylitti näin alkuperäisen talousarvion 500 teur ja muutostalousarvion 1,4 Meur. Lyhyesti voidaan todeta, että muutostalousarvio ei osunut toteumaan erityisen hyvin; loppuvuodesta oli kulujen osalta ylioptimismia ja tulojen osalta pessimismiä. Alla on esitetty pääkohtien lukuja tilinpäätöksestä.

		TA -09		Muutos TA		Toteuma
Toimintatuotot	3,46 Meur	3,32 Meur	3,53 Meur
Toimintakulut	-27,66 Meur	-27,08 Meur	-27,37 Meur
	__________	__________	__________
Toimintakate	-24,20 Meur	-23,76 Meur	-23,84 Meur
Verotulot	22,13 Meur	21,16 Meur	22,11 Meur
Valtionosuudet	4,46 Meur	4,22 Meur	4,35 Meur
Rahoitus	-0,80 Meur	-0,79 Meur	-0,54 Meur
	__________	__________	__________
Vuosikate	1,57 Meur	0,83 Meur	2,09 Meur
Poistot	-1,45 Meur	-1,62 Meur	-1,47 Meur
Tulos	0,12 Meur	-0,80 Meur	0,62 Meur

 
Kun purkaa auki mistä ero alkuperäisen talousarvion ja toteuman välillä on muodostunut niin silmiin pistää muutama kohta. Alla on lueteltu merkittävimmät kohdat siltä osin kun koko lautakunnan nettoheitto on yli 100 teur.

		TA -09		Toteuma		Erotus
Perusturvalautakunta
– muut palvelut	-	-298 teur	-298 teur
– erikoissairaanhoito	-5 578 teur	-5 170 teur	408 teur
Tekninen lautakunta
– kiinteistöt	662 teur	860 teur	198 teur
– tekninen huolto	-730 teur	-355 teur	375 teur
– tekninen hallinto	-	-242 teur	-242 teur
– vesihuoltolaitos	494 teur	406 teur	-88 teur
	__________	__________	__________
Erotus yllä			353 teur
Muu erotus			14 teur
Toimintakate	-24 202 teur	-23 836 teur	367 teur

 
Parhaiten asian voi vetää yhteen lainaamalla kahta kohtaa kunnanjohtajan katsauksesta.

“Taloudellisen muutostilanteen hallitsemiseen antoivat merkittävän lisähaasteen henkilömuutokset niin luottamushenkilö- kuin virkamiesorganisaatiossa.”

“Haluan lopuksi kiittää lämpimästi henkilökuntaa, joka on jaksanut työskennellä huolimatta monista muutoksista, joita yhteiskunnassamme näinä aikoina tapahtuu.”

Ainoa minkä siihen voisi omalta osalta lisätä, on iso kiitos kunnanjohtajalle, uudelle johtoryhmälle ja taloushallinnon henkilöille siitä panoksesta jonka he ovat vuoden mittaan laittaneet talouden järjestelmien kuntoon saattamiseen, tasekirjan laatimiseen ja toiminnan ohjaamiseen.

***

Talouden tasapainotusohjelman osalta kunnanhallitus päätti kunnanjohtajan muutetun pohjaehdotuksen pohjalta kokoontua käsittelemään ohjelmaa ensi viikon tiistaina. Tavoitteena on edelleen, että ohjelma viedään kunnanvaltuustoon aikaisemman aikataulun mukaisesti 12.4. kokoukseen.

***

Muita mainitsemisen arvoisia pykäliä ovat kaavamuutokset, joiden hyväksymistä kunnanhallitus yksimielisesti esittää kaikkien osalta valtuustolle. Oikaisuvaatimusasiassa hallitus äänesti ja päätyi äänin 5-4 ja 1 tyhjä hylkäämään oikaisuvaatimuksen. Lisäksi kunnanhallitus päätti yksimielisesti ottaa käsiteltäväkseen otto-oikeudella opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston tilantarpeeseen liittyvän pykälän. Tilantarve on hyvinkin akuutti, koska koulujen alkuun on alle 4,5 kuukautta. Otto-oikeuden käyttämisellä varmistetaan, että asia tulee hyväksyttäväksi eri instansseissa riittävän nopeasti.

Värdighet behövs även i Sjundeå

Insändaren nedan publicerades i Västra Nyland idag. Motsvarande text på finska publicerades även i Länsi-Uusimaa.

***

På basen av tio samlingspartisters och obundnas inlägg i lördagens VN önskar jag korrigera några sakfel och framföra en del synpunkter. Som det mest grundläggande faktumet bör noteras att det finländska samhället i huvudsak bygger på representativ demokrati. Detta betyder t.ex. att kommunstyrelsens sammansättning avgörs i kommunfullmäktige; inte på gatan eller i lokalmedierna.

En viktig förutsättning för ett fungerande arbete i kommunstyrelsen är att den har ett brett förtroende i kommunfullmäktige. Avtalet enligt vilket platserna fördelades efter valet godkändes enhälligt i fullmäktige i januari -09. Sfp fick finna sig i faktumet att det inte är givet att största gruppen väljer ordförandeposter först. Detta avtal angående maktfördelningen har därefter följts till punkt och pricka.

Förtroendet för kommunstyrelsens ordförande brast efter att han bl.a. i pressen attackerat sin egen styrelse, försökt inlämna en avvikande mening ”för säkerhets skull som jurist” angående budgeten 2010 och valde att sprida bristfälliga förhandsuppgifter om ”ett miljonöverskott” för år 2009. I de påföljande förhandlingarna om den nya styrelsens sammansättning rodde Anna Paasikivi som nyvald lokalordförande för Samlingspartiet i hamn ett resultat som räddade gruppens ansikte, under korseld från de egna och andra. Maktfördelningen förblev oförändrad trots att två av grupperna har minskat efter att ledamöter valt den sista utvägen att klart markera sitt missnöje.

Det är tråkigt att ett memorandum från ett tidigt skede av dessa förhandlingar omnämner att Janne Laakkonen är ett alternativ till viceordförande i fullmäktige. Det är ännu tråkigare att sådana dokument offentliggjorts. Jag inte sett och inte heller bett att få se dokumenten som jag klassar som mellanskeden i de inofficiella förhandlingarna. Förhandlingarna avslutades med att man undertecknade ett avtal som inte omnämner JL.

Kommunallagens 32 § bestämmer att en förtroendevald skall sköta sitt förtroendeuppdrag med värdighet och så som uppdraget förutsätter. JL kom i februari fram i lokalmedier med påståenden om att fullmäktiges ordförande skulle ha omnämnt att råttorna nu lämnat skeppet. Rabbe Dahlqvist har aldrig sagt så. Det är i JLs eget genmäle till det tillfälliga utskottet som han ursprungligen kallar andra politiker för råttor! Att sedan till råga på allt försöka tvinga orden i fullmäktiges ordförandes mun visar inte en värdighet som kan anses förutsättas av en presidiemedlem i kommunfullmäktige.

Man påstår nu även att Sfp i Sjundeå ifrågasätter yttrandefriheten i grundlagen. Anfall är inte alltid det bästa försvaret. Yttrandefriheten har i högsta grad ifrågasatts av andra grupperingar än Sfp i Sjundeå.
Politik är definitivt inte teater. Sjundeås framtid är inte heller en plattform för JLs riksdagsvalskampanj. Att sprida propaganda för att framhäva en person främjar inte Sjundeås invånares välfärd.

I Sfp är vi alltid färdiga att föra en uppbyggande och faktabaserad debatt i vilket media som helst. Jag hoppas att vi lyckas upprätthålla förutsättningarna för ett förtroendefullt och uppbyggande samarbete över partigränserna i den nya styrelsen. I de följande styrelse- och fullmäktigebesluten som gäller balanseringsprogram och eventuella kommunsammanslagningar är det skäl att minnas Kommunallagens första paragraf; kommunen skall sträva efter att främja sina invånares välfärd.