Kuntalaisaloite kansanäänestyksestä
Yhdessä muutaman aktiivisen siuntiolaisen kanssa olemme päättäneet kerätä allekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen kansanäänestyksen järjestämisestä liittyen Siuntion tulevaisuuteen. Laki asettaa toisaalta vaatimuksen, jonka mukaan vähintään viisi prosenttia äänestysoikeutetuista asukkaista tulee olla aloitteen takana jotta se huomioidaan, mutta toisaalta se asettaa kunnanvaltuustolle velvoitteen käsitellä viipymättä aloitetta kun sellainen jätetään. Siuntiossa tämä tarkoittaa noin 230 allekirjoitusta, jonka kasaaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.
Näkemyksemme mukaan on täysin selvää, että kunnanvaltuusto tulee kevättalven aikana käsittelemään ehdotuksia kuntaliitoksista. Varmistaaksemme mahdollisuuden demokraattiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon asiassa kuntalaisaloitteella on jo kova kiire.
Toivotamme Sinut tervetulleeksi osallistumaan kuntalaisaloitteeseen, jos demokratia on mielestäsi vaalimisen arvoista ja haluat, että kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa. Toimi näin:
- Tutustu aloitteen sisältöön.
- Lataa allekirjoitussivu ja tulosta se
(vaihtoehtoisesti löydät valmiin tulosteen Siuntion kirjastosta).
- Täytä kaikki pyydetyt tiedot (lain vaatimus) ja allekirjoita sivu omakätisesti.
- Palauta se joko kirjastossa olevaan laatikkoon tai lähetä se postitse osoitteeseen:
Pro Siuntio ry
Poste Restante
02580 SIUNTIO
Kerro kuntalaisaloitteesta myös siuntiolaisille kavereille ja tutuille. Ottamalla kantaa ja vaatimalla demokratiaa isoimmassa yksittäisessä asiassa jota kunnanvaltuusto ylipäätään koskaan voi käsitellä varmistamme, että päättäjät eivät sulje silmiään kansan tahdolle. Projektin onnistuminen on Sinusta kiinni!
Add comment 27.10.2009
Kommuninvånarinitiativ om folkomröstning
Vi har tillsammans med några aktiva sjundeåbor beslutit att vi försöker samla in namn till ett kommuninvånarinitiativ, där man kräver en folkomröstning om Sjundeås framtid. Lagen (31 §) ställer dels ett krav på att minst fem procent av den röstberättigade befolkningen bör underteckna initiativet för att det skall noteras, men och andra sidan ett krav på kommunfullmäktige, att det bör behandlas utan dröjsmål när ett sådant lämnas in. I Sjundeå betyder detta ca 230 underskrifter, vilket inte är helt enkelt att uppnå.
Vi anser att det är entydigt klart att kommunfullmäktige kommer att behandla förslag angående kommunsammanslagningar under vårvintern. Därför är inlämnandet av initiativet mycket brådskande, för att säkerställa möjligheterna till ett demokratiskt och ansvarsfullt ställningstagande i frågan.
Om även Du tycker att invånarna skall få säga sin åsikt och vill värna om demokratin i Sjundeå, ber vi Dig omgående att ta del i och stöda initiativet. Gör så här:
- Läs initiativet i sin helhet.
- Ladda ner sidan för underskrifter och skriv ut den
(alternativt kan du hitta ett färdigt utskrivet papper på biblioteket i Sjundeå).
- Fyll i alla uppgifter (lagens krav) och underteckna egenhändigt pappret.
- Returnera det antingen i lådan på biblioteket eller skicka det per post till:
Pro Sjundeå rf.
Poste Restante
02580 SJUNDEÅ
Tala gärna även om för dina vänner och bekanta i Sjundeå om invånarinitiativet. Genom att ta ställning och kräva demokrati i det största enskilda ärendet ett kommunfullmäktige någonsin kan tänkas behandla, säkrar vi att beslutsfattarna inte blundar för folkets åsikt. Projektets framgång hänger nu på Dig!
Add comment 27.10.2009
Radio Vega: Kris i Sjundeåstyrelse
Kommunfullmäktigegruppernas ordföranden var sammankallade till ett möte på måndagen. På plats var enligt uppgift ordförandena för alla grupper. Jag har fått ett kort referat från mötet men baserar sammanfattningen på Radio Vegas inlägg i morse.
Mikael Westermarck, obunden, berättade att utmaningarna i kommunstyrelsens samarbetsförmåga lång baseras på att ekonomin är så dålig och att en del nya ledamöter inte vill acceptera icke lagstadgade kostnader. Om vi drar slutsatser av utlåtandet och sammankopplar det med skriften i KS för en tid sedan så ligger problem alltså i Janne Laakkonens, Merja Rahkola-Toivanens och Mikaels förmåga att inte kunna acceptera majoritetens åsikter angående t.ex. historieboken? Riktigt så enkel tycker jag inte ändå att det är, även om det är rakryggat att ta på sig ansvaret för problemen.
De grönas Kristian von Essen som troligen inte deltog på måndagens mötet säger att det är en överdrift att påstå att det finns mycket motsättningar inom styrelsen. Vidare analyserar han att en orsak är att ordföranden ibland gett sig rätt att avbryta talturer på ett icke passande sätt. Utöver det konstaterar han att mötena ofta varit utdragna och att avvikande åsikter till och med lett till skrik i styrelserummet vilket inte är passande. Om man vidgar vyerna till motsättningar även utanför styrelserummet så tycker jag inte det är en överdrift att säga att läget är oroväckande.
Merja Rahkola-Toivanen, samlingspartist, säger att det är vanligt med motsättningar när man har en ny organisation. Alla vill ha och hitta sin egen plats och alla har starka åsikter. Med tanke på att hon är en av dem som hoppade på styrelsen i KS tycker jag att kommentaren är smårolig. Om det är så vanligt, varför skall man be om hjälp i media för att hitta var och ens plats i styrelsen? Vanligt eller inte så förstår jag personligen inte hur man kan acceptera att en grupp i en ny organisation inte hittar sin samarbetsförmåga och sin ordning på tio månader.
De grönas Yrjö Kokkonen som deltog i mötet säger att styrelsen måste hitta sina egna spelregler. Han ser att läget kan bero på problem i personkemier, men också på att ordföranden är ny i politiken såsom många andra i styrelsen. Säkerligen är både och sant. Men frågan lyder om fullmäktige verkligen anser att styrelsen har tid att jobba med hur man skall samarbeta internt när anspråkslösa 40% av mandattiden har löpt och vi samtidigt ligger i en ekonomisk kris som blir djupare för kommunerna var dag som går?
I detta skede borde en samarbetsvillig kommunstyrelse jobba som en enhällig front och ha ett utarbetat balanseringsprogram på bordet. I Sjundeå bearbetas detta av enbart tjänstemännen för tillfället. Jag har för mig att vi har ganska splittrade syner inom styrelsen på vad ett balanseringsprogram går ut på och hur det ser ut.
Kommunstyrelsen sammanträder nästa gång om dryga två veckor, 2.11., efter att styrelsemötet 19.10. har inhiberats. Om jag minns rätt är det alltså exakt 21 dagar före skatteprocenten bör meddelas till skatteverket som kommunstyrelsen första gången tar del av budgetförslaget som den skall presentera för fullmäktige. Ramarna klubbade vi ju av efter att de kommunicerats till nämnderna.
Yrjö Kokkonen slutar inlägget i Radio Vega med att vi uppmanar att styrelsens ordförande gör sin plikt. Jag avslutar blogginlägget med att jag uppmanar att fullmäktige ser sitt ansvar som styrelsens förmansorgan och skrider till åtgärder.
Radio Vegas inlägg ett och två. En fråga blev öppen; varför har man inga synpunkter från största (sfp) och tredje största (sdp) gruppen i inlägget?
4 comments 14.10.2009
Kommunstyrelsen 17/09 – Budgetförslag 2009
Kommunstyrelsens 17. knappa fem timmars möte gick av stapeln igår kväll. Före mötet hade vi en diskussion om det högaktuella ärendet om ställningstaganden angående Ekenäs BBs framtid. Kommundirektören berättade att man kontrollerat att HNS styrelse begärt ett utlåtande endast från de kommuner som hör till Västra Nylands sjukhusområdes nämnd, dvs. Raseborg, Ingå och Hangö. Man diskuterade om att det finns en möjlighet att proaktivt inlämna ett ställningstagande på basen av ett majoritetsbeslut i kommunstyrelsen även om ingen vill försöka ta upp ärendet då klockan närmade sig 23.
§230 SAMTYCKE TILL ÖVERFÖRING AV SERVITUT OCH FÖRPLIKTELSE
Mikael Westermarck föreslog att kommunstyrelsen inte ger sitt samtycke till en överföring. Kristian von Essen föreslog att man tar med fyra punkter som villkor för sitt samtycke enligt den tidigare tjänstemannaberedningen till närings- och markpolitiska kommitténs möte. Merja Laaksonen understödde Kristians förslag. Kommunstyrelsen beslöt enhälligt enligt det ändrade förslaget och gav ett villkorligt samtycke.
§231 HYRESNIVÅN I BOSTÄDER SOM ÄR I KOMMUNENS ÄGO
Undertecknad föreslog att man tillägger till beslutsförslaget en rätt att som en sista lösning överväga att säga upp hyresavtalet. Merja Laaksonen understödde förslaget. Elisa Calin förslog att man lägger till en uppmaning för tekniska nämnden att förbereda en utredning om vilka bostäder som eventuellt kunde säljas. Mikael Westermarck understödde förslaget. Merja Rahkola-Toivanen föreslog att man kommunicerar målsättningen för underhandlingarna om förhöjningen i eurobelopp / kvadratmeter / månad istället för med en procent. Pekka Keränen understödde förslaget. Kommundirektören ändrade sitt beslutsförslag enligt alla omnämnda ändringar och styrelsen beslöt enhälligt enligt det ändrade förslaget som baserar sig på en ca. 30% förhöjning.
§232 MOTTAGNINGSTIDER FÖR ALLMÄNHETEN I KOMMUNENS KANSLIER
Kommunstyrelsen antecknade sig till kännedom kommundirektörens beslut i ärendet. Enligt beslutet strävar de ledande tjänsteinnehavarna efter att reservera ca 2 timmar per vecka för sammanträffande med kommuninvånarna. I kommunhuset monteras med lås försedda dörrar vid korridorerna i övre våningen.
§233 UPPFÖLJNING AV NÄMNDBESLUT
Kommunstyrelsen antecknade sig de nämnda besluten till kännedom.
§234 MOTION OM VERKSAMHETSPLAN FÖR FÖREBYGGANDE AV VÅLD I FAMILJEN
Kommunstyrelsen föreslår enligt kommundirektörens ändrade beslutsförslag för kommunfullmäktige att man konstaterar att handlingsplanen har påbörjats och planeras vara färdig detta år. I stället för att förklara motionen slutbehandlad redan nu återkommer man till ärendet och tar ställning till ärendet då planen är färdig.
§235 BEHANDLING AV FULLMÄKTIGEMOTIONER SOM GÄLLER SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSVÄSENDET
Kommunstyrelsen antecknade sig till kännedom LOST –nämndens förslag och beslöt att man besluter om beredning av möjliga motioner från fall till fall. Man konstaterade att det kan finnas lägen då det är betingat att skicka motionerna först till kommunens egen grundtrygghetsnämnd.
§236 ÄNDRING AV BUDGETEN FÖR 2009
Efter en stor och ihärdig insats av de ledande tjänstemännen kunde kommunstyrelsen ta del av exakta sifferuppgifter om förslaget för budgetändring angående 2009. Marjut Tassberg, Reijo Laurikainen och Juha-Pekka Isotupa som närvarade fick efter presentationen applåder av kommunstyrelsen för ett värgjort arbete. Tacket riktas likväl till de andra tjänstemännen som deltagit i arbetet att reda upp situationen. Förslaget visar ett planerat överskott på knappa 100 teur för detta år.
Kommunstyrelsen fick inte ännu ta del av de konkreta åtgärder som ligger bakom siffrorna, utan åtgärderna och förslaget skickas nu till nämnderna för utlåtande. Därefter behandlar styrelsen utlåtandena och budgetändringen som helhet och skickar det till kommunfullmäktige för beslut.
En liten oro har undertecknad angående med vilka åtgärder man planerar att skära ner kostnaderna i t.ex. undervisningsnämndens ursprungliga budget med 450 tusen euro. På kostandsplatsnivå ser det ut att baseras på inbesparningar på främst löneutgifter och lönernas sidokostnader. Ingen ville kommentera i någon utsträckning hur dessa planeras uppstå. Jag väntar nu i lugn och ro på att undervisningsnämnden tar ställning till förslaget och berättar för kommunstyrelsen vad detta konkret baseras på.
Nyckeltalen i förslaget (jämförelse till den ursprungliga budgeten);
| Verksamhetsintäkter | 3 316 250 € | (-141 450 €) |
| Verksamhetsutgifter | -26 389 010 € | (1 270 938 €) |
| Verksamhetsbidrag | -23 072 760 € | (1 129 488 €) |
| Skatteinkomster | 21 163 916 € | (-986 084 €) |
| Statsandelar | 4 223 932 € | (-221 068 €) |
| Finansieringsutgifter | -793 603 € | (6 397 €) |
| Årsbidrag | 1 521 485 € | (-46 267 €) |
| Avskrivningar | -1 297 789 € | (152 211 €) |
| Extraordinära poster | -127 696 € | (-127 696 €) |
| Räkenskapsperiodens resultat | 96 000 € | (-21 752 €) |
§237 FORTSATT REKRYTERINGSSAMARBETE MED INNOFOCUS
Efter diskussion beslöt kommunstyrelsen beslutsförslaget att fortsätta samarbetet enligt offerten.
2 comments 6.10.2009
Wanhan vallan oppositiohuopaaja
Vaikka kiusaus on ollut pitkin viikonloppua kova olen sulatellut rauhassa Kirkkonummen Sanomien nro 76:n Siuntion kunnallispoliittisia kirjoituksia ja keskittynyt viettämään aikaa perheen kanssa. Keskusteltuani muutaman kolleegan kanssa päätin kaikesta huolimatta kommentoida kirjoituksia.
Lehteä lukiessa havahtuu ensin Timo Raivion ruuhkamaksukannanottoon josta olen pitkälti samaa mieltä. Julkisten liikenneyhteyksien ulkopuolisille ruuhkamaksujen käyttöönotto olisi harvinaisen epäreilua. Ehkä sen voisi toteuttaa niin, että ruuhkamaksut kytketään siltä osin verotukseen, että verottajan hyväksyessä oman auton käytön vähentämisen työmatkakulujen osalta veronmaksaja saa myös ruuhkamaksupelin ”vapaudut vankilasta kortin”?
Pysäyttävin tarina tulee kuitenkin vastaan sivulla 7. Jutussa Janne Laakkonen, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Merja-Rahkola Toivanen, kokoomuslainen yrittäjä ja kauppaneuvos Mikael Westermarck, kaikki kunnanhallituksen jäseniä, kertovat mietteitään Siuntion kunnallispolitiikasta ja etenkin hallitustyöskentelystä. Kyseessä saattaa olla uusi konsepti jossa Kolmen Hallituskopla korvaa aiemmin samassa lehdessä esiintynyttä Kolmea Viisasta Miestä?
Puran kyseistä tarinaa ensin siltä kantilta, että koitan miettiä mikä voisi olla koplan tavoitteena kyseisessä jutussa. Pingisotteluiden jälkeen kunnanhallituksen enemmistö vietti edellisen kokouksen jälkeen positiivishenkisen kahvihetken ja vitsaili niin puheenjohtajan varoitusuhkailuista kuin allekirjoittaneen poistumisesta tätä edeltävästä kokouksesta. Jotain on kuitenkin tainnut jäädä hampaankoloon.
Toisaalta voisi kuvitella, että jos hampaankolossa on jotain sellaista jonka haluaa viestittää allekirjoittaneelle tai muille kunnanhallituksen jäsenille niin epävirallinen keskustelu kunnanhallituksen kokouksen jälkeen olisi oiva tapa nostaa asia puheeksi? Kun ottaa huomioon, että olen myös keskustellut kunnallispolitiikasta suoraan kahdenkesken kaikkien jutun takana olevien henkilöiden kanssa niin on epätodennäköistä, että tavoitteena olisi viestittää jotain minulle.
Mitä muuta voisi sitten olla jutun taustalla? Mieleen tulee toinen ilmeinen vaihtoehto, eli oman julkisuuskuvan nostattaminen. Tämän puolesta puhuu mm. se, että näkemykset on saatu tuotua esille toimituksellisena juttuna. Toisaalta toimituksellista uskottavuutta romuttaa aika lailla tosiasia, että jutussa käytetään 5% varsin laajasta palstatilasta kolmen henkilön nimen toistamiseen vaatimattomat 23 kertaa. Lukitsen siis tämän vaihtoehdon kilauttamatta kaverille.
Aktiivisuus,” vuoropuhelu kuntalaisten kanssa” ja sitä kautta oman hännän nostaminen on mielestäni hyvä asia. Sillä voi jopa lisätä kunnallispolitiikan kiinnostavuutta kuntalaisten keskuudessa kun kahvipöytäkeskusteluissa voi nousta aiheeksi päättäjien mielipiteet, kommentit, tekemiset tai tekemättömyydet. Tässä vuoropuhelussa kolmen kopla kuitenkin tekee mielestäni alokasmaisen virheen. Oman hännän nostattaminen haukkumalla muita ei yleensä johda osakkeiden arvonnousuun, päinvastoin. Samaa virhettä olen itsekin toistanut, mutta tietääkseni vain tässä blogissa jonka kohderyhmässä osakkeitteni arvoa tärkeämpää on mielestäni valaista muuten vaiettuja tapahtumia pöytäkirjojen ulkopuolelta suppealle kohderyhmälle.
Kävimme itse asiassa yhden kirjoituksen taustalla olevan hallituskolleegan kanssa tästä keskustelua aiemmin tänä vuonna. Totesin, että ellemme löydä yhteistä säveltä hallitustyöskentelyyn niin tämä päättyy varsin helposti loanheitoksi paikallismedioissa. Kerroin, että se ei ole miltään osin tavoitteeni eikä se missään nimessä aja kuntalaistemme etua tai paranna päätöksentekoa. Sovimmekin mielestäni silloin, että siihen meidän ei kannata lähteä vaikka meillä molemmilla on edellytykset pärjätä siinä varsin hyvin. Sopimus on mielestäni pitänyt ainakin paikallismedioiden osalta tähän hetkeen saakka. Viisas ei lähtisi tähän peliin mukaan joten ilmeisimmin en ole erityisen viisas.
Mutta, jutun substanssin kimppuun ja kommentteja sellaisiin kohtiin joihin sellainen kannattaa mielestäni antaa.
Ainoa kriisikunnan määre, joka ei vielä täyty on laina/asukas
En osaa ottaa kantaa siihen millaista kriisikuntaa Merja Rahkola-Toivanen tässä tarkoittaa, mutta jos asia koskee kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lakia ja sen 9 § koskien erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia niin tieto ei ole täysin paikkaansa pitävä. Lakiin perustuen on annettu valtioneuvoston asetus 172/2007. Sen mukaan Siuntiosta tulisi ”kriisikunta” jos alijäämä syvenee noin kuuteen miljoonaan euroon tai jos myös vuosikatteesta muodostuisi negatiivinen kun sen puhdistaa harkinnanvaraisesta avustuksesta (tilinpäätös poistamatta harkinnanvaraisia avustuksia 07: n. +800 teur, 08: n. +1,4 Meur, 09 ennuste: n. +600 teur). Tämän lisäksi on siis muitakin elementtejä joiden tulisi ”pysyä pakkasella”.
Taloudellista tilannetta saa kuvata vakavaksi ja sellainen se on myös minun mielestäni. On kuitenkin tiettyjä asioita joita kannattaa jättää lausumatta tarpeettoman hysterian lietsomisen välttämiseksi. Tällaisia asioita ovat kriisikuntapelottelu ja henkilöstön lomautus ja vähennyspuheet.
Viime kunnallisvaaleissa äänestäjät ilmaisivat valinnoillaan halunsa muutokseen myös Siuntiossa, sillä yli puolet eli 27:sta kunnanvaltuutetusta 15 on uutta ja 11:sta kunnanhallituksen jäsenestä uusia on peräti kahdeksan.
Toinen tapa esittää sama asia on, että vain kolme valtuutettua eivät onnistuneet uusimaan paikkaansa edellisissä kunnallisvaaleissa. Esittämistavan valinta antaa toteamukselle varsin erilaisen sävyn. Aiemminkin kuultu tulkinta hurjasta muutoshalukkuudesta on vähintäänkin sensaationhakuinen.
Kunnanhallituksen valitsee kunnanvaltuusto vaikka ehdokkaiden äänimäärät vaikuttivat ensimmäistä kertaa Siuntiossa erittäin paljon sen kokoonpanoon. Onko tässä itse asiassa yksi syy kunnanhallituksen sisäisiin haasteisiin?
Vastuuvapauden myöntämättä jättäminen on erittäin poikkeuksellista ja Siuntiossa asiaa hoitamaan otetaan ulkopuolinen talousasiantuntija.
Tällaista päätöstä ei mielestäni ole olemassa. Asiaa käsitellään seuraavassa taloustoimikunnan kokouksessa. Erityisesti kiinnostaisi tietää mitä asiaa ulkopuolinen talousasiantuntija tulee hoitamaan? Tähän asti on esitetty vaatimuksia taloudenpidon selvittämisestä, yleisemmältä nimeltään erityistilintarkastuksesta. Vastuuvapaus jätettiin myöntämättä koskien alijäämän kattamistoimia, muilta osin se on jo myönnetty. Ovatko siis kaksi taloustoimikuntakolleegani jo ennakkon sitä mieltä, ettei taloustoimikunta saa kunnanhallitukselle ehdotusta talouden tasapainottamisohjelmasta vaan tarvitaan ulkopuolinen talousasiantuntija sellaisen laatimiseen? Jos todellisuus on näin karu, eikö silloin olisi reilumpaa irtisanoutua taloustoimikunnasta ja ehdottaa ulkopuolista talousasiantuntijaa sille pestille?
Heidän mukaansa tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä, vaan varmistaa, että samoja virheitä ei enää tulevaisuudessa tehdä.
Jos ongelman ydin johon ulkopuolinen talousasiantuntija keskittyy on alijäämän kattamistoimet niin asiaa kannattaa miettiä jo ennakkoon hieman pidemmälle. Alijäämää katetaan tekemällä ylijäämäisiä tuloksia. Tilikauden tulos on ylijäämäinen jos toimintatuotot (tai verokertymät / valtionosuudet) kasvavat tai toimintamenot laskevat. Pyydämmekö siis ulkopuolista talousasiantuntijaa kertomaan meille miten hän priorisoisi mahdollisia toimintamenojen leikkauksia? Sen jälkeen kun tiedämme vastauksen niin voimme myöntää vastuuvapauden edellisen tilivuoden tilivelvollisille? Puurot ja vellit sekaisin?
Mielestäni asian vatvomisessa edes takaisin ei ole kyse mistään muusta kuin aiempien päättäjien näpäyttämisestä / nöyryyttämisestä ja julkisuusilluusion luomisesta. Pelottavinta on se, että siihen lähdetään ennen kuin pyödällä on edes jonkinlainen ehdotus siitä miten kurssia muutetaan uudella kunnanhallituksen kokoonpanolla. Tähän asti uudistuksia on lähinnä koitettu ampua alas kirjoituksen takana olevien toimesta.
Tämän sijaan taloustoimikunnan olisi tullut kokoontua säännöllisesti ja tiiviisti viime aikoina miettiäkseen yllä mainittuja asioita. Haastavassa virkamiestilanteessa legendaarisen hallituksen työrukkasen olisi tullut hypätä ratsuväkenä kehiin auttamaan talouden tasapainottamisohjelman valmistelussa.
Taloustoimikunnan puheenjohtajana toimii tällä kaudella kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnan hallintosäännön mukaan kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Edellinen kokous on pidetty toukokuussa. Puheenjohtaja ei siis ole katsonut kokouksia tarpeelliseksi edellisen viiden kuukauden aikana.
Historiankirja vai kaksi uutta opettajaa?
Minua piikiteltiin aikoinaan vaalikampanjan aikaan siitä, että helppoahan minun on tulla uutena kuntalaisena puhumaan kunnan jakamisesta vaihtoehtona liitoskeskusteluun. Ymmärsin piikin tavallaan vaikka piikin lausuja ei ymmärtänyt, ettei Siuntion kunta ole sen enempää Siuntion kunta liitoksen jälkeen tapahtui se sitten yhtenä tai kahtena osana.
Opetusministeriön talousarvion kokonaissumma vuodelle 2009 on alkuperäisen esityksen mukaan n. 7500 Meur. Taiteen ja kulttuurin alalajin osa on noin 500 Meur. Arvatkaas montako opettajaa saataisiin palkattua jos kulttuurista ja sen myötä historiateoksista, museoista ja vastaavista luovuttaisiin myös kansallisella tasolla?
Sinällään ei saisi dumata ajatusta kun kyseessä olisi sentään uudistus. Toisaalta pelottaa, että kommentin takana olevat henkilöt edustavat Siuntion kunnan taloustoimikunnassa talouden erityisosaamista. Jos kysymys olisi kuulunut alijäämän kattaminen 5% verran vai historiankirja niin kysymyksessä olisi ollut jotain järkeä. Nyt kommentti oli lähinnä surkuhupaisa.
Kolmikon mukaan “tiskin alta” ei saisi tuoda päätettäväksi erilaisia projekteja
Touché. Minkä takia ja minkä keskustelun aikana kunnanhallituksen kaksi huopaajaa poistuivat kokouksesta 15/09? Millä tavalla Siuntion kunnan 550-vuotinen historia tuodaan tiskin alta? Jos meidän itsemme nimittämät 550-vuotis- ja historiatoimikunnat eivät soittaneet aikoinaan kelloja niin se ei mielestäni anna aihetta syyttää muita asioiden tuomisesta tiskin alta?
Tiskin alta tuomisessa olemme muuten yllätyksekseni 100% samaa mieltä. Lähetekeskusteluja voidaan käydä kohdassa muut asiat mutta päätettäväksi asioita ei tuoda niin, etteivät jäsenet kerkeä asiaan valmistautua edes kokouksen aikana. Ok?
.. pohti juristi Laakkonen, joka kaipaa päätöksentekoon läpinäkyvyyttä.
Tässä kohtaa naurahdin ääneen. Läntisen Uudenmaan ruotsinkielinen valtamedia otsikoi etusivullaan kissan kokoisin kirjaimin lauantaina vapaasti suomennettuna ”Vaitiolovelvollisuus on käsky”. Artikkelissa käsitellään erään jäsenen tyytymättömyyttä Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtajan käskyyn olla kertomatta Tammisaaren synnytysosastoon liittyvän kannanoton perusteluja. Sattumoisin kyseinen puheenjohtaja on samainen juristi Laakkonen.
Oma tulkintani läpinäkyvästä päätöksenteosta on sellainen, että kuntalaisille tai asioista kiinnostuneille välittyy oikea kuva perusteluineen tehtyihin päätöksiin tai kannanottoihin. Ainakaan Siuntion pöytäkirjakäytännössä perusteluita ei juurikaan kirjata päätöksiin. Esittelytekstissä tosin löytyy yleensä alustus alkuperäisen päätösehdotuksen taustoihin.
Tämän takia vastustan henkeen ja vereen mainitun kaltaisia käskyjä. Mielestäni on lähinnä iroonista, että samainen henkilö jakaa käskyjä vaitiolovelvollisuudesta julkisessa asiassa ja hehkuttaa toisaalla kannattavansa läpinäkyvyyttä. Mielestäni kaikki vaitiolokehoitukset tai –velvoitteet joita osoitetaan tai annetaan mihin tahansa muuhun kuin lain mukaan salassapidettävään asiaan on läpinäkyvyyden ja avoimmuuden vastustamista aktiivisin toimin.
Meillä on siellä “wanhan vallan” oppositio, jonka kyky rakentavaan yhteistyöhön on ollut huolestuttava.
Lausunnon on antanut Merja Rahkola-Toivanen. Lauseesta löydän kolme merkittävää kommentoitavaa seikkaa.
Ensimmäinen on ”wanhan vallan” oppositio. Koska tässä yhteydessä ei määritellä ketä luetaan ”wanhaan valtaan” muilta osin kuin, että heidän asemansa on oppositio joutuu asiaa arvuuttelemaan. Kaikentietävä Wikipedia opettaa opposition tarkoittavan alun perin “vastapäätä istujia”. Rahkola-Toivasta vastapäätä istuu kunnanhallituksessa yleensä demarit, Pekka Keränen ja Tarja Ryynänen. Jostain syystä en nyt kuitenkaan usko hänen tarkoittavan heitä. Wikipedia jatkaa, että ”Suomessa oppositioksi kutsutaan hallituksen ulkopuolella olevia ryhmiä”. Vaikka tällä viitataan eduskuntaan ja maan hallitukseen sitä voitaneen peilata kunnanvaltuustoon ja kunnanhallitukseen. Hmm.. onko Siuntion keskustan ainoa edustaja Arto Varpio nyt suututtanut Merkkua? En usko siihenkään.
Siispä lavennetaan tulkintaa Wikipedian ymmärryksen ulkopuolelle. Voisiko Merkku tarkoittaa oppositiolla voittaneita ehdotuksia vastustaneita ryhmiä tai puolueita? Niitä, jotka kehtaavat kyseenalaistaa muiden mielipiteitä tai päätösehdotuksia? Tarkastellaanpas asiaa siitäkin näkökulmasta.
Ynnätään yhteen tähän astisissa kunnanhallituksen äänestyksissä annetut äänet hävinneen ehdotuksen puolesta ja annetaan tässä yhteydessä vain puoli pistettä tyhjästä äänestä. Jaetaan pistemäärä puolueiden jäsenmäärällä kunnanhallituksessa ja saadaan oppositiopuolueet. Järjestys on sitoutumattomat (6), Vihreät (4.5), Kokoomus (3.83), RKP (3.25) ja SDP (2.25). Tarkoittaako tämä sitä, että oppositio muodostuu Siuntiossa muista kun demareista ja RKPstä? Jos näin niin on todettava, että kolmen koplaa kismittäneessä äänestyksessä Vihreät eivät äänestäneet muun opposition mukana. (Toim. huom. itse en pidä Vihreiden asemaa Siuntiossa miltään osin oppositiomaisena).
Jos halutaan tarkastella yksittäisiä henkilöitä niin järjestys on, kohteliaisuudesta naiset ensin 
, Merkun ryhmäkolleega Elisa Calin, yksi jutun taustahenkilöistä eli Mikael Westermarck ja toinen huopaaja, eli allekirjoittanut. Meillä on kaikilla viisi hävittyä äänestystä (tai 4 + kaksi tyhjää). Jaetulla kakkossijalla löytyy sitten Merkku itse.
“Wanha valta” viittaa sitten käsitteenä ilmeisimmin joko aiemminkin kunnanhallituksessa istuneisiin, eli Merja Laaksoseen, Elisa Caliniin ja Pekka Keräseen tai edelliskaudella hallituksen puheenjohtajuutta hoitaneeseen ryhmään, eli RKPhen. Tiedä häntä, täsmällisimmillä sananvalinnoilla suututtaisi tai luokkaisi vähemmän henkilöitä ympäristössään! Itsenimitetysti luen kuitenkin itseni tähän ryhmään kun kerta olen joka tapauksessa huopaaja. Päätetään siis, että ”wanhalla vallalla” tarkoitetaan RKPtä ryhmänä.
Toisena asiana minua ihmetyttää kommentissa käsite rakentava yhteistyö. Mielestäni rakentava yhteistyö on sitä, että kyetään puolueriippumattomasti työskentelemään Siuntion kunnan asukkaiden parhaaksi. Tämä tapahtuu esimerkiksi käymällä keskustelua asioista ja vaihtamalla ajatuksia vaihtoehdoista jo ennen päätöksentekoa.
Tähän mennessä olen käynyt pidempiä kahdenkeskisiä keskusteluja yhteensä kahdentoista toisen ryhmän edustajan kanssa sisältäen kaikki muut puolueet. Tähän en lue yksittäiseen asiaan liittyviä yhteydenottoja esimerkiksi kuntalisäasiassa. Luonnollisesti vaihdan säännönmukaisesti ajatuksia ensisijaisesti oman ryhmäni edustajien kanssa ryhmäkokouksissa, lähes viikoittain ja jokaisessa asiassa. Jos tämä on jotain muuta kuin rakentavaa yhteistyötä odotan innolla Merkun täsmennystä käsitteestä kommenttina tähän kirjoitukseen.
Kolmas asia joka minua mietityttää on lauseen rakenne. Haluaako Merkku itse asiassa sanoa, että hän on huolestunut siitä tavasta jolla ”wanhan vallan” oppositio kykenee puoluerajat ylittävään yhteistyöhön, jonka takia hän tai muut kokevat asemansa vallan ytimessä uhatuksi? Tälle tulkinnalle löytyisi merkittävää tukea muutamasta taannoisesta tapahtumaketjusta.
.. että eräät sen jäsenet ovat poistuneet paikalta ovet paukkuen kun näkemyserot ja kyky rakentavaan yhteistyöhön on loppunut.
Tällaisia tapahtumia on tasan yksi. Nämä merkitään myös pöytäkirjaan joten lukemalla kokouksen 15/09 pöytäkirjaa löytää tiedon siitä kuka muu kuin allekirjoittanut poistui kokouksesta ennen muita. Koska sillä hetkellä ei ollut asiaa käsiteltävänä tieto löytyy ainoastaan osallistujaluettelon kohdalta.
Kyseistä tapahtumaketjua olen kuvannut jo aiemmin tässä blogissa. Poistuminen ei liittynyt omalta kohdaltani miltään osin näkemyseroihin tai rakentavan yhteistyön puuttumiseen. Hihojen palaminen liittyi tapaan jolla esityslistan ulkopuolelta tuotiin kokouksen jälkeen käsittelyyn uusi pykälä asenteella, että käsittely on itsestään selvä sekä puheenjohtajan käytökseen ja asenteeseen itsestään selvän käsittelyn aikana. Keskustelimme kuitenkin asiasta melkein puoli tuntia ennen poistumistani. Kun esitin oman näkemykseni joka poikkesi päätösehdotuksesta näkisin itse, että rakentavan yhteistyön kyvyn ja näkemyserojen hyväksymisen puutteeseen sortui joku muu saivarellessaan mistä löydän ehdotukselleni rahat. Kyseessä oli siis lisäkustannus jonka suuruusluokkaa mitataan maksimissaan tuhansissa euroissa.
Lopullisesti keitti yli siinä kohtaa kun puhueenvuorojen jonosta huolimatta puheenjohtaja otti oikeudekseen kommentoida ryhmäkolleegani puheenvuoroa pitkällä puheella. Puheessaan hän tulkitsi edellistä puheenvuoroa minunkin mielestäni tahallisesti väärin ja kun kolleegani halusi oikaista väärinkäsitystä hän paukutti tuttuun tyyliinsä nuijaansa ja totesi ettei hänelle ole jaettu puheenvuoroa.
Toimielimen johtaminen ei varmasti ole helpoimpia tehtäviä. Kunnanhallituksen johtaminen vallitsevassa tilanteessa on varmasti vaikeimmasta päästä. Tehtävässään onnistuva puheenjohtaja kuitenkin löytää kymmenessä kuukaudessa tavan johtaa kokouksia niin, ettei hänen tarvitse käyttää nuijaansa puheen keskeyttämiseen, uhkailla varoituksilla tai antaa itselleen muusta hallituksesta poikkeavia oikeuksia puheenvuorojensa osalta. Minulle on todettu monesti ettei puheenvuoroni liity käsiteltävään asiaan. Siitä huolimatta puheenjohtaja itse ottaa säännönmukaisesti oikeuden laventaa keskustelua hänen tärkeäksi kokemiin pykälään liittymättömiin asioihin. Toivottavasti tämä tarve nyt poistuu, kun meillä on säännöllisesti kohta muut asiat esityslistalla.
Eräät poliitikot ovat valitettavasti edelleen jatkaneet “wanhaan malliin”, vaikka äänestäjien arvomaailmat ovat vaatineet uudistusta päätöksen tekoon, sekä läpinäkyvyyttä kaikkeen toimintaan.
Tätä hurjaa arvomaailman muuttumista kommentoin jo aiemmin. ”Wanhaan malliin” minun on mahdoton ottaa kantaa kun en ole ollut mukana luottamuselimissä aiemmin. Toisaalta voi todeta, että minua suuresti huolestuttaa ”uusi malli” vaikka minulla ei ole referessipohjaa ”wanhasta mallista”. Tällä hetkellä delegoimme päätösvaltaa ja –vastuuta huolestuttavissa määrin puheenjohtajalle ja –johtajistolle sekä taloustoimikuntaan. Kun jo tehtyjä toimenpiteitä hyväksytään jälkikäteen tekemällä niistä päätöksiä keskustelu tästä toimintatavasta sivutetaan kommentilla siitä, että kyllä puheenjohtaja oli tästä tietoinen ennakkoon.
Se ei valitettavasti riitä, ellei puheenjohtaja aio istua yksin vastuullisena kunnanvaltuuston yleisölehtereillä kuuntelemassa kunnanhallituksen vastuuvapauteen liittyvää keskustelua. Laki ei sitä salli joten kunnanhallitus päättää jatkossakin kokonaisena elimenä kaikista sen toimivaltaan kuuluvista asioista ennen kuin tehdään toimenpiteitä.
Läpinäkyvyyteen otin jo aiemmin kantaa. Seinä ei muutu ikkunaksi hokemalla itsekseen uudestaan ja uudestaan sen olevan läpinäkyvä. Tuuliajolla olevaa purjelaivaa ei myöskään käännetä airoilla.
Rakentavin yhteistyöterveisin, “huopaaja”
2 comments 5.10.2009
Kommunstyrelsen 16/09
Kommunstyrelsen höll sitt sextonde möte igår kväll. Under ett drygt tre timmars möte med påföljande diskussion i kafferummet var andan betydligt bättre än tidigare. Vi klarade av att vädra även komplicerade ärenden i en rätt lugn och sansad diskussion. Bra, nu får vi hoppas att det inte bara är tåget vi ser.. 
Nedan de behandlade ärendena punkt för punkt.
§218 UPPDATERING AV UTVECKLINGEN FÖR VATTENVERKET
Projektchef Antti Auvinen från FCG Planeko Oy var närvarande på mötet och presenterade planen för styrelsen. I planen har man utgått från en befolkningsökning på 2% per år, dvs. kommunen skulle ha 7300 invånare år 2020. Samtidigt räknar man med att 500 nya hushåll ansluter sig till det kommunala vattennätet.
Totalt utgår planen från ett investeringsbehov på ca. 7,1 Meur under de kommande tio åren. Av investeringsbehovet är den största kostnaden 3 Meur som är den beräknade utgiften för avloppsledningen mellan Störsvik och Strömsby. Av den summan kommer ca. 500 teur att behövas redan nästa år. Den kostnaden är oberoende av förverkligandet av resten av projektet och är Sjundeås andel av Kyrkslätts avloppsledning till Finno reningsverk.
Kommunstyrelsen godkände utvecklingsplanen enligt förslaget.
§219 INITIATIV OM UPPGÖRANDE AV DETALJPLANEN NORR OM GOLFHERRGÅRDEN
Kommunstyrelsen föreslår enligt förslaget att kommunfullmäktige godkänner planläggarens genmäle till utlåtandena och förslaget till detaljplan för området.
§220 DETALJPLANEÄNDRING PÅ LEASGRÄND PGA. OFFERT FÖR KÖP AV MARKOMRÅDE
Enligt beslutsförslaget; ändringen av detaljplanen hålls offentligt framlagd och man inbegär utlåtanden om förslaget.
§221 PLANERING AV KÄLA GÅRDS OMRÅDE FÖR BOSTÄDER, MARKÄGARNAS BREV
Efter diskussion beslöt man godkänna tekniska nämndens förslag enligt vilket utvecklandet av sydvästra Sjundeå behandlas vid ändringen av landskapsplanen.
§222 ANHÅLLAN OM REKRYTERINGSTILLSTÅND
Kommunstyrelsen godkände tekniska nämndens förslag att få anställa en serviceman i stället för en som gått i pension detta år.
§223 UPPFÖLJNING AV NÄMNDBESLUT
Besluten antecknades till kännedom.
§224 VERKSTÄLLIGHET AV KOMMUNFULLMÄKTIGEBESLUT
Kommunstyrelsen godkände de vidtagna verkställighetsåtgärderna.
§225 HISTORIEVERKETS ÖVERSÄTTNING OCH PRODUKTION
Under diskussionen föreslog ordförande bordläggning och understöddes av Rahkola-Toivanen. Efter diskussionen beslöt styrelsen via omröstning om fortsatt behandling (7 ja röster; von Essen, Karell, Keränen, Laaksonen, Nordström, Rehnberg, Ryynänen, 3 nej röster; Rahkola-Toivanen, Westermarck, Laakkonen och en nedlagd röst; Calin).
Kommunstyrelsen valde enligt förslaget Kustannusosakeyhtiö Otava.
§226 HEIKKI VALTAVAARAS BREV GÄLLANDE AKK:S BYGGENTREPENAD
Efter diskussion beslöt man att kommundirektören befullmäktigas att svara på Heikki Valtavaaras brev. Alla de påvisade punkterna har behandlats tidigare och det finns protokoll och utredningar att tillgå i ärendet. Efter svaret anser kommunstyrelsen ärendet vara slutbehandlat.
§227 HEIKKI VALTAVAARAS KRAV PÅ UTGIVNING AV HANDLING M.M.
Kommunstyrelsen antecknar sig till kännedom att utdrag ur anteckningarna kommer att utges.
§228 ÖVRIGA ÄRENDEN
Kommunstyrelsen gick en bra diskussion om en mängd saker, bl.a. förtroendemännens och tjänstemännens roller, mötesteknik, samarbete osv. Diskussionen fördes i en uppbyggande anda och kommer att fortsätta. Man beslöt att punkten övriga ärenden kommer att finnas med även i framtiden.
Vidare kan utanför protokollet konstateras att Sjundeås arbetslöshetsgrad nu har stigit till 5,5% (uppgifter för juli-månad). Samtidigt har invånarantalet sjunkit med 16 personer under augusti månad. Nu ligger trenden för pågående år på ca. 6100. Vidare kan konstateras att ökningen tidigare år skett huvudsakligen under våren och sommaren, dvs. realistiskt sätt kunde man tänka sig ett invånarantal mellan 5980 och 6030 i slutet av december. Bra så.
Add comment 22.09.2009
Ansiotuloverotus – mistä näitä prosentteja oikein tulee?
Lupasin aiemmin ottaa kantaa ansiotulojen verotusrakenteeseen kirjoituksessani eräästä kunnanhallituksen kokouksesta. Toissa päivänä asia muistui mieleeni kun luin Jutta Urpilaisen ajatuksia talousongelmien ratkaisemisesta ja oikeudenmukaisuudesta. Yksinkertaistettuna, otetaan “suurituloisilta” enemmän. Suurituloisen hän määrittelee henkilöksi jonka kuukausipalkka ylittää 6.000 euroa kuukaudessa ja samantien hän linjaa, että keskiarvoisen kuukausipalkan 2.940 euroa kuukaudessa ansaitsevat ovat pienituloisia.
Otetaan siis tarkasteluun kaksi esimerkkiperhettä ja katsotaan mikä on todellisuus kun SDPn puoluejohtaja ilmoittaa ettei progression periaate ei toteudu suurituloisilla.
Suomaisten keskipalkka on Tilastokeskuksen mukaan mainittu 2.940 euroa kuukaudessa. Ottaen huomioon lomarahat ja vastaavat voitaneen pyöristää ansiotulo n. 38 tuhanteen euroon vuodessa / palkansaaja. Yhteenlaskettuna kahden työelämässä olevan aikuisen perhe tienaa näin ollen noin 76 tuhatta euroa vuodessa.
Otetaan vertailukohdaksi toinen perhe jonka ansiotulojen määrä täsmää mainittuun summaan. Muodostetaan se vaikka siten, että perheessä on yksi aikuinen kotona hoitamassa lapsiaan ja toinen työelämässä kerryttämässä veroja. Kotona oleva tienaa lasten kotihoidon tukea 314,28 euroa kuukaudessa, eli noin 3.800 euroa vuodessa. Toinen tienaa erotuksen vertailuperheeseen, eli 72.200 euroa vuodessa. Käännetään se kuukausipalkaksi ja todetaan että n. 5.700 euroa jää juuri alle suurituloisen määritelmän rajan.
Ensiksi mainittu perhe maksaa tyypillisten vähennysten jälkeen veroja (sis. Siuntion kunnallisveron) kaikenkaikkiaan noin 18.100 euroa, eli heillä jää nettotuloksi noin 57.900 euroa vuodessa. Toinen perhe jossa toinen on melkein suurituloinen, eli keskituloinen, maksaa veroja 25.000 euroa ja heille jää verojen jälkeen käteen 51.000 euroa vuodessa. Oikeudenmukaista? Ei todellakaan. Progressiota? No ihan snadisti.
Summa summarum;
| Ansiotulot yhteensä | 76.000 eur | 76.000 eur | 187.500 eur | |||
| - palkat | 2 x 3.0 teur / kk | 5.7 + 0.3 teur / kk | 15.0 teur / kk | |||
| Verot yhteensä | 18.100 eur | 25.000 eur | 84.700 eur | |||
| - kunnallisvero | 11.600 eur | 13.300 eur | 35.300 eur | |||
| - muut verot | 6.500 eur | 11.700 eur | 49.400 eur | |||
Perheen nettotulot |
57.900 eur |
51.000 eur |
102.800 eur |
|||
| Perheen kokonaisveroaste | 24% | 33% | 45% | |||
| Marginaalivero | 42% | 54,5% | 54,5% |
Progressiota kerrakseen. Urpilaisen uusilla määritelmillä voidaan siis päätellä, että on epäoikeudenmukaista, että kahden pienituloisen muodostamalla perhellä jää vain 7 tonnia enemmän käteen samalla bruttotulolla kuin yhden pienituloisen ja yhden keskituloisen muodostamalla perheellä.
Kun mietintää laajennetaan Jutan mielipiteistä ja katsotaan mitä kannanottoja verouudistusta miettivä työryhmä on tähän asti ottanut niin ollaan edelleen pihalla kuin lumiukot. Työryhmä on esittänyt, että se ei näe tasavero mahdollisena Suomessa. Ei varmasti, mutta agressio- ja tasaveron väliin mahtuisi myös oikeudenmukainen progressiovero.
Kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa niin tyypillisin yksikkö jonka kohdalta oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta tulisi tarkastella ei suinkaan ole yksittäinen veromaksaja. Tyypillisin yksikkö jonka kohdalla uudistusten seuraamuksia tulisi miettiä on perhe. Perhe muodostuu tyypillisesti kahdesta aikuisesta ja mahdollisesti määrittelemättömästä määrästä lapsia. Tämän tyypillisen verojaan yhteisestä kassasta maksavan yksikön ulkopuolelle jäävien tapauksien, kuten yksinhuoltajien, yksin elävien, eläkeläisten, jne. kohtelua tulisi tasata vähennyksien kautta.
Kun miettii mitä muita suuria ongelmia verotukseen liittyy tällä hetkellä Suomessa, huomataan toisen niistä ratkeavan helposti kun siirrytään perheiden yhteenlaskettuun verotukseen. Osinkokikkailun jätän työryhmän mietittäväksi, mutta kotikuntakikkailu alemmalla kunnallisverolla perheen sisällä ratkeaa käden käänteessä. Jotta perhettä käsitellään verotuksessa yhtenä yksikkönä tulee molempien kotikunta ja näin ollen kunnallisveron maksuosoite olla sama.
Käytännössä ansiotuloverotuksessa siis tulee veroehdotukseen rasti “Haluan, että ansiotulomme tasataan puolisoni kanssa tasan verotuksessa”. Tämä tulostuu lomakkeelle jos verottajan tietojen mukaan asutaan parisuhteessa eli avo- tai avioliitossa samassa kunnassa. Tämän jälkeen kahden pienituloisen ja yhden pieni- ja yhden keskituloisen muodostama perhe maksaa oikeudenmukaisesti saman verran veroja samoilla bruttotuloilla.
Kannattajia? Jutta?
1 comment 9.09.2009
Kunnanhallitus 15/09 – Puheenjohtaja pelaa pingistä jalkapallolla
Tulin äsken kotiin kunnanhallituksen tämän iltaisesta kokouksesta joka mahdollisesti jatkuu edelleen. Koska minua varoitettiin bloggailusta jo tänään kirjoitan artikkelin ennen kuin adrenaliinitaso laskee liikaa. Joka haluaa nostaa kirjoittelustani oikeusjutun on hyvä ja tekee sen. Omasta mielestäni en ole tuonut julki yhtään salassa pidettävää asiaa, herjannut ketään henkilöä yksityishenkilönä enkä valehdellut asioista. Odotan innolla oikeuden istuntoa jossa mitataan blogin asemaa paikallismedioihin nähden. Alla yhteenvedot asiasisällön osalta ja lopussa muuten rakentavan illan romuttava tapahtumaketju.
§210 TALOUDEN SEURANTA 1-7/2009
Kunnanhallitus sai vihdoin käyttöönsä seurantaraportin vuoden ensimmäisestä seitsemästä kuukaudesta. Iso kiitos ja hatunnosto kaikille työssä mukana olleille virkamiehille! Solmussa olleet tiliöinnit, tilikartat ja järjestelmät on saatu hyvän matkaa eteenpäin, vaikka edelleen on paljon työtä jäljellä. Tänään aloitti myös kunnan uusi talouspäällikkö joka kävi esittäytymässä kunnanhallituksen kokouksessa.
Summa summarum, riippuen loppuvuodesta tilikauden tulos asettunee noin puoli miljoonaa euroa pakkaselle näillä näkymin (allekirjoittaneen oma päätelmä). Luku tarkentuu ja kaikki mahdolliset toimenpiteet tämän ennusteen korjaamiseksi tullan tekemään kun talousarvion muutos tälle vuodelle lyödään kasaan. Ottaen huomioon ne virheet jotka on tehty aiemmassa budjetissa tämä tulos on varsin hyvin linjassa suunnitelman kanssa.
§211 TALOUSRAAMIT VUODELLE 2010
Virkamiesjohto oli luonnut ehdotuksen budjetoinnin raameista vuodelle 2010. Raamit on pitkälti laadittu vuoden 2009 ennusteen pohjalle kannustaen lautakuntia tähtäämään ennusteen ylä- ja alarajojen alareunaan. Kokonaisuudessaan toimintatuotot olisivat raamien mukaan 2,8 Meur, -kulut 27,3 Meur, vuosikate 1,7 Meur ja tilikauden tulos 310 teur. Tämä elää varmasti matkan varrella, mutta tässä suunnitelun lähtökohta.
Saman pykälän alla kävimme keskustelun siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee luoda rinnakkain budjetoinnin kanssa. Seuraavassa kunnanhallituksen kokouksessa tämä asia otetaan omana asianaan käsittelyyn.
§212 HARKINNANVARAINEN AVUSTUS VUODELLE 2009
Hakemus harkinnanvaraisesta avustuksesta vuodelle 2009 on jätetty valtiovarainministeriöön. Kunnanhallitus hyväksyi hakemuksen joskin todettiin, että siinä olevat tiedot eivät kaikilta osin täsmää kunnanhallituksen tämän hetkiseen näkemykseen. Hakemusta tullaan joka tapauksessa täydentämään talouden tasapainottamisohjelmalla jossa mainitut asiat korjaantuvat.
§213 ESISELVITYKSET KUNTALIITOKSISTA
Todettiin, että Kirkkonummen ilmeisesti itsenimitetty delegaatio oli kutsunut määrätyt henkilöt Siuntiosta mukaan neuvottelukuntaan joka kokoontui 1.9. Ilmeisesti jälkikäteen tästä delegaatiosta tulee muidenkin kuntien päätöksellä virallinen. Neuvotteluissaan he olivat päätyneet esittämään mukana oleville kunnille, että kaksi niistä selvityksistä joista Siuntion kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa yhdistetään valtiovarainministeriön suuntaan yhdeksi, jotta valtion tuki esiselvityksen kustannuksiin turvataan. Kolmas, joka käsittelee Siuntion itsenäisyyttä on päätetty sisällyttää Lohja – Inkoo – Siuntio selvitykseen. Kyseisessä selvityksessä Inkoo on vielä epävarma kortti, koska heillä ei ole asiasta vielä päätöstä.
Siuntion selvityksen tekijätahoksi selvisi kilpailutuksessa sama taho joka tekee Kirkkonummenkin selvityksen. Hyvä näin. Hassua muuten, että Kirkkonummi – Inkoo – Siuntio -selvitys maksaa 26.400 euroa ja Siuntio – Inkoo – Lohja + Siuntion itsenäisyys -selvitys maksaa 21.600 euroa. Toivon, uskon ja kannustan Yritystaitoa tekemään näistä vertailukelpoiset ja laadultaan samanarvoiset riippumatta siitä, että jälkimmäiset menivät kaupaksi alle puoleen hintaan.
Siuntion kaksi luottamushenkilöä työryhmissä ovat Siuntion kulloinenkin kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
§214 YLEISKAAVAN MUUTOS LAMMISTONTIELLÄ
Asia palautettiin käsittelyyn tekniseen lautakuntaan.
§215 SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008
Kunnahallitus merkitsi keskustelun jälkeen asian tiedokseen.
§216 TIEDOKSIANTO
Kunnanhallitus merkitsi tiedokseen, että kunnanjohtaja on jättänyt lääkärintodistuksen terveydentilastaan ja kunnanjohtajan valinta on näin pantu toimeen.
ehdotettu §217 HYVIN AJANKOHTAINEN JA TÄRKEÄ LISÄASIA
Kun jäsenet olettivat kokouksen jo päättyvän puheenjohtaja ilmoitti, että esityslistan ulkopuolelta nostetaan ylimääräinen asia käsiteltäväksi. Näinhän se ei mene, sen hän tietää itsekin. Vähintään olisi ollut kohtuullista, että ehdotus olisi jaettu kirjallisena ennen kokouksen alkua.
Kuulimme pitkällä alustuksella mikä asia oli kyseessä. Perusteet nostaa se käsittelyyn olisivat olleet erittäin hyvät. Kävimme asiasta keskustelua noin puolen tunnin ajan, jonka aikana esitettiin hyviä ja rakentavia ehdotuksia miten kunnanhallituksen tulisi ratkaista asia. Mieleeni jäi kolme tai neljä toisestaan poikkeavaa näkökantaa hyvillä yhteisillä nimittäjillä.
Pidin oman puheenvuoroni jonka aikana kerroin, että jos kunnanhallitus yksimielisesti päättä nostaa asian esityslistalle, niin tulen tekemään seuraavan ehdotuksen. Ilmeisesti tästä kokousteknisestä huomautuksesta meni herne nenään, koska omasta mielestäni ainoa vastuullinen ja järkevä tapa tarttua ongelmaan sai osakseen puheenjohtajan saivartelua. Ehdotin, että kunnanhallitus olisi antanut valtuudet johtaville virkamiehille huomenna palkata ulkopuolinen tarvittava asiantuntija-apu asioiden nopeaksi selvittämiseksi ja ongelmiin tarttumiseksi. Kun vastaus oli mistäs Nordström nyt siihen asiaan yhtäkkiä löytää rahaa alkoi pinna kiristyä.
Keskustelu jatkui kaikesta huolimatta erittäin hyvällä ja asiallisella puheenvuorolla. Puheenvuorojen aikana puheenjohtaja ottaa oikeudekseen antaa välikommentteja kesken puheen. Puheenvuoron jälkeen hän piti pitkän monologin joka meni äskeisen puhujan haukkumiseksi. Puhujan annettua välihuomautuksen siitä, ettei hän ollut ottanut asiassa sellaista kantaa jonka puheenjohtaja oli ollut kuulevinaan puheenjohtaja ilmoitti kiihtyneenä ettei hänelle ole jaettu puheenvuoroa. Tässä kohtaa pinna paloi ja otin takkini. Puheenjohtaja ilmoitti, että Nordström istuu alas, johon kerroin läheteväni kokouksesta, koska meillä ei ole enään keskusteltavaa eikä listalla ole asioita joita nostaisimme yksimielisesti käsittelyyn.
Hiekkalaatikoilla sattuu tapauksia jossa pojat heittelevät toistensa päälle hiekkaa. Siellä toimii ajatus, että sinä et voi heittää takaisin, koska minulla on isoveli. Kun tällaista käytöstä tuodaan kunnanhallituksen kokoukseen, jossa istuu 11 jäsentä vapaaehtoisuuden pohjalta tekemässä parhaansa mukaan työtä yhteisen hyvän eteen pitkän työpäivän jälkeen, niin en osallistu pelleilyyn. Jos kyseessä olisi ollut esityslistalla ollut tärkeä asia, olisin pettänyt äänestäjien luottamuksen käytökselläni. Nyt pöydällä oli puheenjohtajan esille tuoma ehdotus nostaa ylimääräinen asia yksimieliseen käsittelyyn. Jos hän ajaa sitä mielestään parhaiten saivartelulla ja omilla välikommenteillaan muttei salli sitä muilta, niin asioita ei nosteta listalle. En ollut tässä kohtaa ainoa kokouksesta poistunut henkilö.
Virallisesti pykälää §217 ei siis ole olemassa, koska emme olleet yksimielisiä asiassa. Onneksi virkamiesjohdolla on tässä asiassa oikeus tarttua toimeen parhaaksi katsomallaan tavalla ilman kunnanhallituksen päätöstä. Kannustan virkamiehiämme tekemään näin.
4 comments 7.09.2009
Förlossningsverksamheten inom HNS 2009-11
Nu när arbetsgruppens rapport har publicerats är det tid att ta ställning till ett ärende som hett debatterats i västra delarna av Nyland en längre tid. Även om Sjundeå officiellt hör till Lojo sjukvårdsdistrikt bör det noteras att 23% av sjundeåbornas förlossningar sker på Västra Nylands Sjukhus dvs. Ekenäs BB. När man vänder på steken och beskådar ärendet från de svenskspråkiga familjernas perspektiv vågar jag gissa att långt över hälften, troligen närmare tre fjärdedelar av sjundeåmammorna föder i Ekenäs. Ekenäs BB är alltså i högsta grad ett ärende för svenskspråkiga sjundeåbor även om vi hör till ett annat distrikt.
Från synvinklen av svenskspråkig service måste jag säga att jag är förvånad över att “de svenskspråkiga tjänsterna sköts enligt 2008 års kundnöjdhetsundersökning för närvarande bra endast i Västra Nylands och Borgå sjukvårdsområde”. Den feedback jag hört från bekantskapskretsen om Lojo sjukhus svenskspråkiga service har varit närmast överraskande ensidigt positiv. Detta gäller så väl familjer vars barn har fötts där som sjukvården på Lojo sjukhus i allmänhet. Enligt min uppfattning kan vi vara säkra på att förlossningar kan skötas bra på var och ens modersmål även i framtiden, oberoende om det sker i Ekenäs eller Lojo.
Betydligt viktigare för Ekenäs BBs existens är dess geografiska läge. På den punkten har sjundeåborna lite svårare att trovärdigt argumentera för Ekenäs BB då Lojo ligger närmare än Ekenäs sett från alla platser inom Sjundeå kommun (har ej kollat upp på kartan men vågar påstå att så är fallet med över 10 kilometers marginal). Trots det försöker jag ur andra västnylänningars perspektiv; gör ett test från en valfri plats i yttre delarna av Bromarv eller Hangö till Lojo sjukhus eller Jorv en söndagseftermiddag i början av september. Tur är att resan vid ett befogat behov går betydligt snabbare med ambulans från Ekenäs BB..
Däremot ser jag personligen som Ekenäs BBs överlägset viktigaste egenskaper den kundnära och icke anstalt-artade miljön, dess strålande personal och attityden att starkt inrikta förlossningen enligt mammans val. Kanske det till och med kunde kallas att humanisera förlossningsupplevelsen, vad vet jag? Av en eller annan orsak reser enligt rapporten “30-40 föderskor med hemvist utanför samkommunen per år” till Ekenäs för att föda. Jag kan garantera att de inte gör det endast för att sammankoppla sin semesterresa med förlossningen. På den fronten samtycker jag dock med rapporten att man bör antingen kunna prissätta förlossningarna så att de i var och ett fall är betalda till 100% av någon annan än HNS -områdets skattebetalare eller upphöra med att ta emot dessa förlossningar. Men något unikt är det som arbetsgruppen skulle lägga ned i den handlingsmodell de numrerat som etta i sin rapport;
“1. Nedläggning av förlossningsfunktionerna vid Västra Nylands sjukhus och koncentrering av förlossningarna i sjukvårdsområdets kommuner till Lojo sjukhus och Jorvs sjukhus.”
Pros ‘n Cons -delen av förslaget framhäver bl.a. att “den övriga jourverksamheten i Västra Nyland kan försvåras” och att “den svenskspråkiga servicen kan försvagas”. Vidare sägs att “inbesparingar uppnås inom förlossningsverksamheten (en liten minskning av kommunfaktureringen för förlossningar)”. Beroende på hur man trollar med siffrorna kan man säga att den möjliga inbesparningen rör sig i storleksklassen en miljon euro / år. För att inte tappa helhetsuppfattning så var t.ex. Sjundeås totala kostnader för förlossningsservice 166 teur för 91 barn 1.1.2008 – 30.4.2009 och på HNS -nivå fakturerades kommunerna för lite under 42 miljoner. Priset per barn var för Sjundeå ca. 200 eur dyrare per barn på Ekenäs BB än på Lojo sjukhus och 33 eur dyrare än på HUCS. Dessa prisskillnader bygger upp drygt 100 teur av de “inbesparingar” man hittat. Resten baserar sig på att man tror sig kunna effektivera användningen av resurser på andra sjukhus utan att det inverkar på servicenivån. I praktiken betyder det att barnmorskan eller skötaren tittar in lite mera sällan på hur förlossningen framskrider eller har lite mindre tid att hjälpa mamman den första natten. Kanske det är så vi vill ha det?
Bomben kommer oberoende i handlingsmodell nummer två:
“2. Nedläggning av förlossningsfunktionerna vid Västra Nylands sjukhus och koncentrering av förlossningarna i sjukvårdsområdets kommuner till HUCS-områdets förlossningsenheter (i första hand Jorvs sjukhus).”
Om numreringen är relevant, så vill man alltså hellre att bromarvborna åker till Jorv än att Ekenäs BB kvarstår. Hmm. Pros ‘n Cons; “patientsäkerheten förbättras eventuellt, då förlossningarna sköts i enheter på centralsjukhusnivå” och “föderskorna i Västra Nylands sjukvårdsområde får avsevärt längre resor till vårdenheten, vilket kan vara förknippat med säkerhetsrisker”. Vilket svammel. Patientsäkerheten och även resultatet i statistiken på centralsjukhuset förbättras säkert om riskpatienten aldrig hinner nå fram. Trevligt sagt, “.. kan vara förknippat med säkerhetsrisker”. Kan det vara möjligt att antingen alla eller de fyra av totala tio från VNS till centralsjukhuset förflyttade barn som förflyttades akut aldrig skulle ha kunnat förflyttas någonstans utan en förlossningsverksamhet i Ekenäs?
Vidare är argumentet “den svenskspråkiga servicen vid HUCS:s förlossningssjukhus förbättras, om personalen vid Västra Nylands sjukhus flyttar över till de platser där svenskspråkiga föderskor vårdas” i klassen “kostanderna minskar markant om folk lever i selibat” eller “de ekonomiska problemen försvinner om vi vinner på lotto”.
Sist, men absolut inte minst finns handlingsmodell nummer tre:
“3. Fortsatt förlossningsverksamhet vid Västra Nylands sjukhus och styrning av föderskorna från HNS:s övriga sjukvårdsområden till Västra Nylands sjukhus (motsvarar situationen i dag).”
Låt oss gå tillbaka till siffrorna. Låt oss dra till en trolig överdrift och säga att vi kan i bästa fall spara 1 miljon euro / år med att lägga ned Ekenäs BB utan att äventyra servicenivån på Lojo eller Jorvs sjukhus. Låt oss vara optimister och tala enbart om att äventyra säkerheten för fyra barn / år i stället för att tala om något mera konkret och t.ex. tio barn. På HUS område bor knappt 1,5 miljoner invånare i kommuner som uppbär ca 6,2 miljarder i skatter. Beroende på synsätt gäller det alltså att spara cirka 70 cent per invårare och skulle ge en möjlighet att sänka kommunalskatten med under tre promille av en procentenhet. En medeltalig skattebetalare sparar alltså ungefär en euro och en miljoninkomsttagare 30 euro. Fair deal, anyone?
Ärendet går nu vidare så att chefsöverläkare Juha Tuominen tillsammans med direktören för gynekologiska och barnmedicinska resultatenheten Jari Petäjä bereder ärendet. Om beredningen går in för att föreslå en nedläggning av Ekenäs BB så kommer verkställande direktören Kari Nenonen att föredra ärendet för HNS styrelse den 21.9.2009.
Om man vill framföra sin åsikt i ärendet så har Sjundeå tyvärr ingen egen representant i HNS styrelse. Man kan antingen kontakta en närliggande kommuns styrelserepresentant eller försöka påverka via HNS fullmäktige där Sjundeå representeras av Rabbe Dahlqvist (sfp) och Janne Laakkonen (saml).
Som trebarnspappa och således fem före Ekenäs BBs stamkund motsätter jag mig starkt handlingsmodellerna ett eller två och ser som den enda möjliga ansvarsfulla modellen nummer tre, dvs. fortsätt med Ekenäs BB och marknadsför det för lojobor. Det här samhället har tidigare gjort stora misstag under lågkonjukturer som resulterat i katastrofala följder för barn och unga. Nu tänker vi ge oss på spädbarnen och deras mammor?
Den ursprungliga arbetsgruppsrapporten med bilagor på svenska i pdf-format:
Bilaga 1 Utnämningsbeslut 110509
Bilaga 2a VNS förlossningar sammandrag kost 300609-040809
Bilaga 2b VNS förlossningar sammandrag kost 300609-040809
Bilaga 3 Befolkningsprognos HUS
Bilaga 4 Svenskspråkig befolkning inom HUS-område
Bilaga 5 Föderskornas hemkommuner
Bilaga 6 Förlossningsresurser
Alkuperäinen työryhmäraportti suomenkielellä liitteineen pdf-tiedostoina:
Liite 1 Nimityspäätös 110509
Liite 2a Luas synnytykset yhteenveto kust 300609-040809
Liite 2b Luas synnytykset yhteenveto kust 300609-040809
Liite 3 Väestökehitys HUS
Liite 4 Ruotsinkielinen väestö HUS-alueella
Liite 5 Synnyttäjien kotikunnat
Liite 6 Synnytyssairaaloiden resurssit
Add comment 26.08.2009
